skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Yli 300 suomalaista mukana VIKING18-harjoituksessa

VIKING18 -harjoitus on Ruotsin Puolustusvoimien, Ruotsin Maanpuolustusyliopiston (SEDU) ja FBA (Folke Bernadotte Academy) yhteistoiminnassa järjestämä monikansallinen tietokoneavusteinen esikuntaharjoitus.

Harjoituksen päämääränä on kouluttaa siviili-, sotilas- ja poliisiorganisaatioiden edustajia YK:n mandaatin mukaisen NATO-johtoisen kriisinhallintaoperaation suunnitteluun ja toteutukseen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan (Comprehensive Approach) periaatteiden mukaisesti.

Harjoitus toimeenpannaan neljällä paikkakunnalla Ruotsissa (Enköping, Karlskrona, Uppsala ja Kungsängen) ja viidessä eri maassa (Brasilia, Bulgaria, Irlanti, Serbia ja Suomi) 16.4.–26.4.2018. Harjoitukseen osallistuu esikuntaupseereita ja siviileitä yhteensä yli 61 eri maasta ja noin 90 kansainvälistä järjestöä (vast). Harjoitusjoukon vahvuus on arviolta noin 2500 henkilöä. Suomen harjoitusjoukon koko on noin 330 henkilöä.

Maanpuolustuskorkeakoululta harjoitukseen osallistuu yleisesikuntaupseerikurssi 59, esiupseerikurssi 69, SM viranomaisohjelman opiskelijoita ja opettajia sekä muuta henkilökuntaa. Lisäksi harjoitukseen osallistuu henkilöstöä muualta puolustusvoimista. Suomalaisen harjoitusjoukon kansallisena vanhimpana toimii Puolustusvoimien operaatiopäällikkö kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä. Suomalaisosaston johtajana toimii everstiluutnantti Eero Svanberg.

Harjoitusta voi seurata tästä linkistä.

Serbipoliitikolle 10 vuoden vankeustuomio - istui jo 12 vuoden kakun

Haagin sotarikostuomioistuin tuomitsi serbipoliitikko Vojislav Seseljin kymmeneksi vuodeksi vankilaan rikoksista ihmisyyttä vastaan Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla. Seselj ei kuitenkaan joudu vankilaan kärsimään rangaistustaan, sillä hän ehti olla noin 12 vuotta vangittuna odottamassa oikeudenkäynnin tulosta.

Seseljiä vastaan oli nostettu yhdeksän syytettä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Seseljin tapaus oli nyt jo toista kertaa oikeuden käsittelyssä. Maaliskuussa 2016 oikeus hylkäsi kaikki häntä vastaan nostetut syytteet, sillä oikeuden mukaan syyttäjä ei pystynyt näyttämään syytteitä toteen. Ratkaisu sai tuolloin runsaasti kritiikkiä osakseen, ja syyttäjät valittivat siitä.

Lähde: STT, asiasta uutisoivat muun muassa Ilta-Sanomat, YLE ja Turun Sanomat verkkosivuillaan.

Stay on the road - miinat edelleen riesana Libanonissa

Miinat ja muut maastoon jääneet räjähteet ovat edelleen ongelma Libanonissa. Vuoden 2006 sodan jäljiltä maastossa on yhä tuhansia räjähtämättömiä ammuksia, miinoja ja muita räjähteitä. Osa räjähteistä on vielä tätäkin vanhempaa perua ja ajoittuu 1970 ja 1980-luvun sotien aikoihin. UNIFIL raivaa Etelä-Libanonin maastoa aktiivisesti, myös lähellä niitä alueita joilla toimii suomalaisia rauhanturvaajia. Erityisesti kiinalaiset ja kambozalaiset YK:n rauhanturvaajat etsivät ja tuhoavat maastoon jääneitä räjähteitä.

Raivaaminen tehdään pitkälti käsityönä ja se on hidasta ja tarkkaa puuhaa. Maata raivataan Etelä-Libanonissa jatkuvasti, mutta menee vielä vuosia ennen kuin maa voidaan julistaa täysin miinavapaaksi.

Libanonissa toimii myös useita raivaamiseen keskittyneitä järjestöjä. Muun muassa UNMAS on tuhonnut yli 7000 miinaa ja räjähdettä Etelä-Libanonin alueella vuoden 2008 jälkeen. Maastoon jääneiden räjähteiden arvioidaan vaikuttavan yhä lähes miljoonan libanonilaisen elämään suorasti ja epäsuorasti.

– Paikalliset asukkaat ovat vuosien saatossa oppineet kulkemaan alueella ja tietävät missä miinoja on. Paimenet kulkevat vuohiensa kanssa pitkin peltoja jatkuvasti ilman onnettomuuksia, kertoo kotimaassa pioneerialiupseerina toimiva ylikersantti Miikka Hatakka.

Tällä hetkellä ylikersantti Hatakka toimii kriisinhallintatehtävissä ryhmänjohtajana. Suomessa Hatakka on toiminut jo yli seitsemän vuotta Lappeenrannassa pioneerialiupseerina ja on ollut työuransa aikana myös virka-aputehtävissä Suomessa, kun maastosta on löytynyt vanhoja sodanaikaisia räjähteitä.

– Libanon on ensimmäinen kriisinhallintatehtäväni ulkomailla. Täällä toimin ryhmänjohtajana irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa Etelä-Libanonissa, Hatakka kertoo.

Kotimaan kokemuksista on hyötyä myös Libanonissa, sillä toiminta miinavaarallisella alueella asettaa haasteita suomalaisille rauhanturvaajille. Jokaisen partion on muistettava miinojen aiheuttamat vaarat ja oltava tarkkaavaisina liikenteessä. Tieuralta ei tule poiketa, sillä räjähde voi olla aivan tieuran vieressäkin.

Suomalaiset eivät raivaa miinoja, mutta partioilla on miinojen etsintään tarkoitetut miinaharavat ja löydettyjen räjähteiden merkitsemiseen tarkoitetut välineet. Jokainen suomalainen rauhanturvaaja on koulutettu toimimaan oikein maastoon jääneen räjähteen löytyessä – niitä suomalaiset partiot kohtaavat satunnaisesti. Viimeisen puolen vuoden aikana tapauksia on ollut muutama.

– Räjähteen tai miinan kohdatessaan partio pyrkii ensin varmentamaan, että kysessä on todellakin jokin miina tai muu räjähde. Sitten alue merkitään ja eristetään, ja löydöstä ilmoitetaan eteenpäin. LAF vastaa räjähteiden tuhoamisesta, Hatakka kuvailee prosessia.

Erityisen vaarallisia maastoon jääneet ammukset ovat talvisin, kun sateiden aiheuttamien maamassojen liikkeet saavat myös miinat siirtymään. Tytärammukset siirtyvät helposti tulvavesien mukana ja ovat kaikista vaarallisimpia räjähteitä. Yleisimpiä miinoja Libanonissa ovat sirotemiinat ja jalkaväkimiinat. UXOT voivat piileskellä lähes missä vain.

Alueella esiintyvien räjähteiden aiheuttamia vaaratilanteita pyritään vähentämään paitsi raivaamalla, myös kouluttamalla paikallisia lapsia ja nuoria tunnistamaan räjähteitä ja toimimaan oikein niitä kohdatessa.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Namibiaan mennään taas - SRNTR lähti jo!

Suomen Rauhanturvaajaliiton Nopean Toiminnan Reservi, eli armeijakielellä SRNTR on viimeinkin päässyt tositoimiin. Suomen apulaispresidentinkansliasta tiedotettiin, että YK:n UNTAG-operaatio perustettiin uudelleen Namibiaan.

Päätös Suomen osallistumisesta syntyi nopeasti, joten Suomen apulaispresidentinkanslia lähestyi Suomen Rauhanturvaajaliittoa, koska liitossa ollaan parhaiten perillä siitä, ketkä suomalaiset ovat aikoinaan 1980-luvun lopulla Namibiassa palvelleet.

Onneksi Rauhanturvaajaliitto on jo pitkään ylläpitänyt omaa maakohtaista nopean toiminnan reserviään. Namibiaa koskeva reservi saatiin nopeasti jalkeille ja toimialueella aiemmin toimineet käivärät lähetettiin matkaan jo viime yönä ilman sen suurempaa rotaatiokoulutusta kohti Windhoekin lentokenttää. SRNTR lähti matkaan kello 2.45 Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Pääjoukko lähtee matkaan tänään 1.4.2018 Niinisalon varalaskupaikalta Kankaanpäästä kello 12.00. Niinisalo valikoitui lähtöpaikaksi sen takia, että Niinisaloon Namibian faitterit osaavat vaikka unissaan. Kuka nyt Helsinki-Vantaalta haluaisi lähteä?

Pääjoukkoa ovat lähettämässä matkaan Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja sekä Hölkkäri On Webin puheenjohtaja Tom Streng.

Liiton puheenjohtaja pitää lähtöpaikalla kuivan juhlapuheen ja Hölkkärin puheenjohtaja jakaa jokaiselle lähtijälle yhden tähden jallupullon körmypulloksi.

Jälkijoukko lähtee Niinisalon varalaskupaikalta 1.4.2018 kello 18. Jälkijoukon lähdöllä taataan se, että kaikki Namibiassa palvelleet suomalaisfaitterit todella tavoitetaan ajoissa. Jälkijoukon kokoontuminen tapahtuu Kankaanpään torilla kello 17.00 Kauko Juhantalon patsaan välittömässä läheisyydessä. Juhantalo on itse makkarailotulituksineen lupautunut paikalle.

Jälkijoukolle ei omia körmypulloja enää riitä, mutta jos otat mukaan oman ämpärin, Hölkkäri kustantaa siihen yhden tähden jallua muutaman litran verran.

Viimeiset suomalaiset poistuvat EUFOR ALTHEA-operaatiosta

Suomi päättää osallistumisensa Euroopan unionin johtamaan EUFOR ALTHEA -operaatioon 31. maaliskuuta 2018 mennessä viimeisten suomalaisten esikuntaupseerien kotiutuessa.

Vuonna 2004 perustettu EUFOR ALTHEA -operaatio seurasi Naton SFOR-operaatiota Bosnia ja Herzegovinassa. Tehtävät siirtyivät SFOR-operaatiolta ALTHEAlle 1. joulkuuta 2004. Operaation tehtävänä on tukea yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä Bosnia ja Herzegovinassa sekä paikallisten asevoimien (AFBiH) suoritus- ja yhteisoperointikyvyn lisäämistä. Suomi on osallistunut operaatioon tasavallan presidentin päätöksellä 1. lokakuuta 2004 lähtien.

Operaation alusta Suomi toimi Pohjoisen taisteluosaston kehysvaltiona 1. tammikuusta 2006 asti, jolloin suomalaisten vahvuus oli suurimmillaan noin 200 henkilöä. Suurin osa suomalaisesta joukosta kotiutettiin 16. kesäkuuta 2009, minkä jälkeen osallistumista on jatkettu esikuntaupseeritehtävien osalta vahvuuden ollessa noin kahdeksan henkilöä. Kaikkiaan suomalaisia on palvellut operaatiossa 549 henkilöä.

EUFOR ALTHEAn järjestämä koulutus on tukenut suoraan paikallista väestöä erityisesti pioneerikoulutuksen muodossa. Vuoden 2014 tulvatuhojen jälkeen paikallinen pioneeripataljoona on operaation kouluttajien tukemana rakentanut yhteensä kahdeksan siltaa eri puolille maata. Lisäksi operaatio on tukenut alueen miinanraivausta ja räjähdetietoisuuskoulutusta sekä Jugoslavian armeijan vanhojen aseiden ja ampumatarvikkeiden hävittämistä.

Osallistumisen päätösvaiheessa operaatiossa palvelee yhteensä viisi suomalaista upseeria. Kaksi palvelee EUFOR ALTHEA -operaation esikunnassa (FHQ) Sarajevossa, kaksi yhteysupseeria palvelee operaation esikunnassa (OHQ) Belgian Monsissa ja yksi yhteysupseeri Italian Napolissa sijaitsevan esikunnan (Allied Force Command) yhteydessä sijaitsevassa EU:n esikuntayksikössä (EUCE, European Union Command Element).

Viimeiset lakkauttamistoimenpiteet suoritetaan 29. maaliskuuta 2018. Kansallinen vanhin sekä viimeiset esikuntaupseerit palaavat Suomeen 31. maaliskuuta 2018.

Asiasta uutisoi maavoimat verkkosivuillaan.

Kuso Kulkee

In the service of peace