skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Tervetuloa Hölkkärin syyskokoukseen Haminaan

Perinteisesti yhdistyksen syyskokous on pidetty RT-risteilyn yhteydessä mutta tänä vuonna asiat ovat toisin. Tallink päätti viedä laivansa toisiin hommiin eivätkä tuoneet korvaavaa tilalle.

Tänä vuonna sääntömääräinen syyskokous pidetään Kaakon kulmalla. Eli Wanhassa Veteraanissa. Päivämäärä on lauantai 22.10 ja kellonaika on 1600.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat.

Kokouksen esikarsinnat pidetään jo perjantaina. Viikonlopun aikana on mahdollisuus tutustua Wanhan Veteraanin näytteilyihin.

Luvassa on pientä kokoustarjoilua ja jos tähdet ovat suotuisissa asemissa niin paikalle saadaan palju. Paljun kustannukset kerätään kolehdilla.

Jos tarvitset majoitusta viikonlopuksi niin posemajoitus on varattavissa osoitteesta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja varausta tehdessä suositellaan käytettäväksi varauskoodia Hölkkäri2022.

Majoitusvarauksien suhteen kannattaa kannattaa toimia rivakasti, petipaikkoja on tarjolla rajallinen määrä.

-Hallitus

 

Asia pähkinänkuoressa:

Mitä: Hölkkäri On Web ry:n sääntömääräinen syykokous

Missä: Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani, Kadettikoulunkatu 7, Hamina.

Milloin: 22.10.2022 alkaen kello 16.

 

 

TP-UTVA: Suomalaisten määrä lisääntyy merkittävästi Kosovon KFOR-operaatiossa

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuusoliittinen ministerivaliokunta linjasivat perjantaina 9. syyskuuta, että Suomi kasvattaa osallistumistaan Naton KFOR-operaatiossa Kosovossa noin 70 sotilaaseen.

Lisäys on merkittävä, sillä tällä hetkellä KFOR-operaatiossa palvelee noin 20 suomalaista.

Joukon kasvattamista suunnitellaan vuoden 2023 alkupuolella.

Asiasta uutisoi valtioneuvoston viestintäosasto.

Uutta tuulta Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajistoon - Pasi Soikkeli on Hölkkärin valinta!

Aliupseeriston kenraalikuntaan kuuluva eli reservin sotilasmestari Pasi Soikkeli on 53- vuotias joensuulainen turvallisuuspäällikkö ja hänellä on vahva kansainvälinen asiantuntija- ja johtokokemus sekä pitkä kriisinhallintakokemus sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan saralla.

Sotilaallista kriisinhallintakokemusta on kertynyt lähes neljän vuoden verran kolmesta YK:n ja NATOn kriisinhallintaoperaatiosta (UNTAG, UNPROFOR, IFOR/SFOR) ja siviilikriisinhallintakokemusta yli 10 vuoden verran monista eri operaatioista sekä YK:n että EU:n lipun alla. Tutuiksi ovat tulleet Kroatia, Bosnia, Kosovo, Burundi, Libanon ja Georgia.

Kriisinhallintaoperaatioiden lisäksi Soikkeli on työskennellyt muissa kansainvälisissä tehtävissä muun muassa konsulttina Itä-Timorissa paikalliselle Valtiovarainministeriölle ja Etiopiassa Maailman Pankin rahoittamalle projektille.

Kotimaassa Soikkelilla on kokemusta hallitustyöskentelystä sekä yhdistys- että yritystasolla, ja hän on käynyt Tampereen kauppakamarin johtaman Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ)-koulutuksen.

Soikkeli on myös aktiivinen toimija reserviläis- ja maanpuolustuskoulutus-kentällä ja kuuluu lisäksi kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijapooliin.

Tehtäviinsä liittyen Soikkeli on istunut monissa erilaisissa komiteoissa ja yhteistyöelimissä sekä hoitanut viranomaisyhteistyötä.

Ensimmäisen kerran Soikkeli istui silloisen Suomen Sinibarettiliiton hallituksessa yhden kauden ajan 1999 – 2000 ja valittiin nyt vuosiksi 2022 – 2023 Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitukseen.

Hallituksessa hänen päävastuualueenaan on kansainvälinen toiminta ja sen lisäksi hän osallistuu viranomaisyhteistoimintaan sekä MPK:n koulutustoimintaan. Hän istuu myös Itä-Suomen aluehallintoviraston vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueellisessa neuvottelukunnassa.

Yhdistystasolla hän on ollut Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajien (ent. Sinibaretit) jäsen vuodesta 1990 ja Hölkkäri On Web Ry:n jäsenenä yhdistyksen perustamisesta alkaen. Molemmissa yhdistyksissä hän on toiminut sekä hallituksen jäsenenä että puheenjohtajana.

Varapuheenjohtajana Soikkeli kehittäisi Rauhanturvaajaliiton ja jäsenyhdistysten yhteistyötä entisestään ja panostaisi myös eri maanpuolustusjärjestöjen väliseen yhteistyöhön sekä kansainväliseen yhteistyöhön liiton strategian mukaisesti.

Kaikkeen edellä mainittuun viitaten Hölkkäri On Web Ry esittää Suomen Rauhanturvaajaliiton varapuheenjohtajaksi Pasi Soikkelia.

Kolme YK:n rauhanturvaajaa kuollut Kongon levottomuuksissa

YK:ta vastustavat mielenosoitukset ovat äityneet mellakoiksi Butemon kaupungissa Kongossa. Mellakoiden seurauksena tiistaina kolme rauhanturvaajaa sai surmansa. Kuolleista kaksi oli intialaisia poliiseja ja yksi marokkolainen rauhanturvaaja.

Kuolonuhreilta ei ole vältytty myöskään mielenosoittajien puolella. Viimeksi keskiviikkona neljä mielenosoittaaja kuoli sähköiskuun heidän jäätyään kaatuvan voimalinjan alle.

Mielenosoitukset juontavat juurensa siitä, ettei YK:n Monusco-operaatio ole onnistunut pysäyttämään väkivaltaisuuksia alueella.

Asiasta uutisoi muun muassa YK verkkosivuillaan.

 

Katsaus UNIFIL-operaatioon

UNIFIL on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) johtama kriisinhallintaoperaatio Libanonissa, joka perustettiin vuonna 1978 YK:n turvallisuusneuvoston 425 ja 426 päätöslauselmien pohjalta. UNIFIL:n komentajana toimii espanjalainen kenraalimajuri Aroldo Lázaro Sáenz, joka johtaa sekä operaation sotilas- että siviilikomponentteja. Operaation päätavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voitaisiin luovuttaa kokonaan Libanonin asevoimille.

Vuonna 2022 UNIFIL-operaatioon osallistuu rauhanturvaajia 47 eri maasta, joista yli 9400 toimii maavoimissa ja yli 850 merivoimissa. Suomalainen Kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) koostuu noin 200 suomalaisesta rauhanturvaajasta, jotka ovat jakaneet vuodesta 2018 lähtien UNP 9–1 tukikohdan ranskalaisen komentajan reservipataljoonan (Force Commander Reserve, FCR) kanssa.

Operaation keskeisimmät tehtävät ovat sinisen linjan valvonta, Libanonin asevoimien (Lebanese Armed Forces, LAF) tukeminen Etelä-Libanonissa ja Libanonin väestön avustaminen. Suomalainen Kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) on osallistunut edellä mainittuihin tehtäviin partioimalla sinisen linjan tuntumassa ja kouluttamalla Libanonin asevoimia. Sinisellä linjalla tarkoitetaan 120 kilometrin pituista vetäytymislinjaa, jonka YK määritteli vuonna 2000 yhteistyössä Libanonin ja Israelin viranomaisten kanssa vahvistaakseen Israelin puolustusvoimien (IDF) vetäytymisen Libanonin alueelta vaatimusten mukaisesti.

Libanonin taloudellinen tilanne heikentynyt 

Vuoden 2019 jälkeen Libanonin taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi. Erityisesti COVID-19 pandemia ja Beirutin satamaräjähdys elokuussa 2020 ovat lisänneet kansalaisten tyytymättömyyttä valtion johtoa kohtaan. Tyytymättömyys on näkynyt lukuisina mielenosoituksina erityisesti Pohjois-Libanonin suurissa kaupungeissa. Paikallisen valuutan ostovoima on enää vain kymmenesosa vuoden takaisesta, sillä inflaatio on iskenyt maahan hyvin voimakkaasti. Kuluneena vuonna Libanonin sosioekonominen tilanne onkin heikentynyt entisestään, mistä kertovat sähkön tuotannon haasteet, puhelin- ja internetpalveluiden kustannusten huomattava nousu sekä polttoaineen saatavuusongelmat.  Eri puolilla maata esiintyy kasvavaa huolta toimeentulosta, sillä tuhannet perheet eivät kykene huolehtimaan enää päivittäisistä perustarpeistaan. Myös Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Libanoniin merkittävästi, sillä maa on tukeutunut suurelta osin vehnän tuonnissaan Ukrainaan. Viljatilannetta on jo aiemmin heikentänyt vuonna 2020 tapahtunut satamaräjähdys, jossa Beirutin sataman viljasiilot tuhoutuivat. 

Aktiivista yhteistyötä paikallisväestön kanssa

Operaatioalueella tehdään myös aktiivisesti CIMIC-toimintaa (Civil-Military Cooperation), jonka tarkoituksena on tukea SKJL:n toimimista Etelä-Libanonin alueella ylläpitämällä turvallista toimintaympäristöä ja avustamalla paikallisväestöä erilaisten projektien, koulutusten ja tapahtumien muodossa. CIMIC toimiikin tärkeänä linkkinä sotilasyhteisön ja paikallisväestön välillä. COVID19-pandemian aikana OUTREACH-toimintaan kuuluvia tapahtumia ja tilaisuuksia ei kyetty järjestämään, mutta kuluneen kevään ja kesän aikana tapahtumatoiminta on käynnistynyt uudelleen. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Tibninin lasten kevätfestivaalit, jotka järjestettiin tiiviissä yhteistyössä muiden UNIFIL-joukkojen CIMIC-tiimien kanssa. Kevätfestivaalit toteutettiin paikallisen alakoulun piha-alueella ja tilaisuuteen osallistui tuhansia lapsia perheineen. Muiden CIMIC-projektien painopiste on tällä hetkellä aurinkoenergia- ja vesiprojekteissa, joilla pyritään parantamaan paikallisväestön elinolosuhteita heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Suurempien projektien lisäksi suomalainen CIMIC-tiimi on esimerkiksi tukenut paikallista taidekesäleiriä. 

MIMIC-toiminnalla tarkoitetaan (Military-Military Cooperation) Libanonin asevoimien tukemista. LAF:lle suuntautuvien tukiprojektien ja yhteistoiminnan avulla pyritään luomaan heille toimintaedellytykset, jotta Libanonin asevoimat voisivat toimia itsenäisesti ilman ulkopuolisten tahojen apua. MIMIC-toiminnassa on tänä vuonna muun muassa tuettu LAF:n terveysaseman parantamista sekä heidän toimisto- ja majoitustilojen peruskorjaamista.

”Turvallisuustilanne on vakaa, mutta hauras”

SKJL:n komentaja everstiluutnantti Jani Reijonen kuvailee tämänhetkistä tilannetta seuraavasti:

– Libanonin turvallisuustilanne on viime ajat ollut vakaa, mutta hauras. Huomattavasti heikentynyt talous, kasvaneet sisäpoliittiset jännitteet toukokuun parlamenttivaalien jälkeen ja kiristyneet suhteet merialueella tapahtuneiden toimien johdosta ovat heikentäneet ja tulevat heikentämään vakautta entisestään. Vaikka Libanonin väestöä koetellaan monin tavoin, kuten palkkojen ja niiden ostovoiman merkittävän heikentymisen ja ruoan hinnan jatkuvan nousun myötä, kaikesta huolimatta paikallisilta löytyy hämmästyttävää sitkeyttä. Kysymys kuuluukin, miten kauan sitkeys kantaa ennen kuin sietokyky loppuu? Tässä tilanteessa UNIFIL:n rauhanturvaajien päivittäinen työ vakauden ylläpitämiseksi on tekijä, joka luo Libanonin hallinnolle mahdollisuuden keskittyä sisäisten ja ulkoisten haasteiden ratkaisemiseen.

Reijonen huomauttaa, että suhtautuminen UNIFIL:iin on pääosin positiivista.

– Erityisesti lähellä Dayr Kifaa, missä SKJL:n tukikohta UNP 9–1 sijaitsee, paikalliset muistavat edelleen suomalaisten pataljoonien tuen lähialueen kylille. Pidämme yllä suomalaisten hyvää mainetta toteuttaessamme FCR:n meille antamia tehtäviä. SKJL jatkaa palvelustaan hyvähenkisenä ja hyvillä mielin. Koulutus, varusteet, olosuhteet ja kyky toteuttaa tehtävät ovat tasapainossa. Kehittämistäkin toki riittää, mutta painopisteessä on työn jatkaminen valvomisen, tukemisen ja avustamisen kehyksessä, Reijonen päättää.

Suomi on osallistunut UNIFIL-operaatioon vuosina 1982–2001, 2006–2007 ja uudelleen vuodesta 2012 lähtien. SKJL koostuu jääkärikomppaniasta, joka toimii osana FCR-pataljoonaa, sekä kansallisesta tukielementistä (National Support Element, NSE). Näiden lisäksi suomalaisia palvelee FCR:n esikunnassa toimistoupseerien ja tilannevalvojien tehtävissä. UNIFIL-operaation esikunnassa (Force Head Quarter, FHQ) Naqourassa palvelee myös viisi suomalaista esikuntaupseeria. Muihin UNIFIL:n toimialueella oleviin pataljooniin verrattuna FCR:n toiminta-alue kattaa poikkeuksellisesti koko UNIFIL:n vastuualueen. Libanonissa toimii myös UNTSO:n (United Nations Truce Supervision Organization) aseettomia sotilastarkkailijoita, joista tällä hetkellä 15 on suomalaisia.

UNIFIL-operaation ajankohtaiskatsaus on julkaistu Puolustusvoimien verkkosivuilla.

In the service of peace