skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Malin isku kesti nelisen tuntia - 15 hyökkääjää kuoli

Malissa viime viikolla YK:n leiriin tehdystä hyökkäyksestä on julkaistu lisätietoa. Timbuktun lähellä sattunutta iskua kuvailtiin pahimmaksi hyökkäykseksi Minusma-operaatiota vastaan. Hyökkäyksessä menehtyi yksi Burkina Fasosta kotoisin ollut rauhanturvaaja ja yhdeksän haavoittui. Haavoittuneista 7 oli ranskalaisia sotilaita, kaksi haavoittuneista oli malilaisia siviilejä.

Eri lähteiden mukaan hyökkäys YK:n leiriin kesti nelisen tuntia. Hyökkäyksessä käytettiin kranaatinheittimiä, raketteja ja autopommeja. Autopommeja kerrotaan olleen 2-3, joista vain yksi räjähti. Hyökkäyksen aikana sai surmansa noin 15 hyökkääjää, joita ei vielä ole tunnistettu.

Asiasta ovat uutisoineet ainakin Savon Sanomat, Yle ja YK verkkosivuillaan.

Lue myös aiheeseen liittyvä aiempi uutinen tästä linkistä.

Malissa iso isku YK:ta vastaan - yksi rauhanturvaaja kuoli ja 10 haavoittui

Yksi YK:n rauhanturvaaja on kaatunut ja 10 haavoittunut jihadistien iskussa Malin pohjoisosassa. Haavoittuneiden rauhanturvaajien kerrotaan olevan ranskalaisia.
Timbuktun läheisyydessä sijaitsevasta YK-leiristä kuultiin iskussa ainakin kaksi voimakasta räjähdystä. AFP:n turvallisuuslähteen mukaan hyökkäys oli ennennäkemättömän raju, vastaavan kokoluokan iskua ei ole aiemmin tapahtunut YK:n Minusma-operaatiota vastaan.

Mikään taho ei tuoreeltaan ottanut vastuuta iskusta. Alueella toimii useita ekstremistiryhmiä.

Tänä vuonna Malissa on kuollut seitsemän YK:n rauhanturvaajaa. Minusma-operaatiossa on kuollut yhteensä 102 ihmistä sen jälkeen, kun operaatio alkoi vuonna 2013.

Minusma-operaatioon osallistuu myös 5 suomalaista sotilasta.

Lähteet: AFP, AP, STT. Suomessa asiasta uutisoivat muun muassa Yle ja Ilta-Sanomat verkkosivuillaan.
 

Yli 300 suomalaista mukana VIKING18-harjoituksessa

VIKING18 -harjoitus on Ruotsin Puolustusvoimien, Ruotsin Maanpuolustusyliopiston (SEDU) ja FBA (Folke Bernadotte Academy) yhteistoiminnassa järjestämä monikansallinen tietokoneavusteinen esikuntaharjoitus.

Harjoituksen päämääränä on kouluttaa siviili-, sotilas- ja poliisiorganisaatioiden edustajia YK:n mandaatin mukaisen NATO-johtoisen kriisinhallintaoperaation suunnitteluun ja toteutukseen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan (Comprehensive Approach) periaatteiden mukaisesti.

Harjoitus toimeenpannaan neljällä paikkakunnalla Ruotsissa (Enköping, Karlskrona, Uppsala ja Kungsängen) ja viidessä eri maassa (Brasilia, Bulgaria, Irlanti, Serbia ja Suomi) 16.4.–26.4.2018. Harjoitukseen osallistuu esikuntaupseereita ja siviileitä yhteensä yli 61 eri maasta ja noin 90 kansainvälistä järjestöä (vast). Harjoitusjoukon vahvuus on arviolta noin 2500 henkilöä. Suomen harjoitusjoukon koko on noin 330 henkilöä.

Maanpuolustuskorkeakoululta harjoitukseen osallistuu yleisesikuntaupseerikurssi 59, esiupseerikurssi 69, SM viranomaisohjelman opiskelijoita ja opettajia sekä muuta henkilökuntaa. Lisäksi harjoitukseen osallistuu henkilöstöä muualta puolustusvoimista. Suomalaisen harjoitusjoukon kansallisena vanhimpana toimii Puolustusvoimien operaatiopäällikkö kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä. Suomalaisosaston johtajana toimii everstiluutnantti Eero Svanberg.

Harjoitusta voi seurata tästä linkistä.

Serbipoliitikolle 10 vuoden vankeustuomio - istui jo 12 vuoden kakun

Haagin sotarikostuomioistuin tuomitsi serbipoliitikko Vojislav Seseljin kymmeneksi vuodeksi vankilaan rikoksista ihmisyyttä vastaan Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla. Seselj ei kuitenkaan joudu vankilaan kärsimään rangaistustaan, sillä hän ehti olla noin 12 vuotta vangittuna odottamassa oikeudenkäynnin tulosta.

Seseljiä vastaan oli nostettu yhdeksän syytettä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Seseljin tapaus oli nyt jo toista kertaa oikeuden käsittelyssä. Maaliskuussa 2016 oikeus hylkäsi kaikki häntä vastaan nostetut syytteet, sillä oikeuden mukaan syyttäjä ei pystynyt näyttämään syytteitä toteen. Ratkaisu sai tuolloin runsaasti kritiikkiä osakseen, ja syyttäjät valittivat siitä.

Lähde: STT, asiasta uutisoivat muun muassa Ilta-Sanomat, YLE ja Turun Sanomat verkkosivuillaan.

Stay on the road - miinat edelleen riesana Libanonissa

Miinat ja muut maastoon jääneet räjähteet ovat edelleen ongelma Libanonissa. Vuoden 2006 sodan jäljiltä maastossa on yhä tuhansia räjähtämättömiä ammuksia, miinoja ja muita räjähteitä. Osa räjähteistä on vielä tätäkin vanhempaa perua ja ajoittuu 1970 ja 1980-luvun sotien aikoihin. UNIFIL raivaa Etelä-Libanonin maastoa aktiivisesti, myös lähellä niitä alueita joilla toimii suomalaisia rauhanturvaajia. Erityisesti kiinalaiset ja kambozalaiset YK:n rauhanturvaajat etsivät ja tuhoavat maastoon jääneitä räjähteitä.

Raivaaminen tehdään pitkälti käsityönä ja se on hidasta ja tarkkaa puuhaa. Maata raivataan Etelä-Libanonissa jatkuvasti, mutta menee vielä vuosia ennen kuin maa voidaan julistaa täysin miinavapaaksi.

Libanonissa toimii myös useita raivaamiseen keskittyneitä järjestöjä. Muun muassa UNMAS on tuhonnut yli 7000 miinaa ja räjähdettä Etelä-Libanonin alueella vuoden 2008 jälkeen. Maastoon jääneiden räjähteiden arvioidaan vaikuttavan yhä lähes miljoonan libanonilaisen elämään suorasti ja epäsuorasti.

– Paikalliset asukkaat ovat vuosien saatossa oppineet kulkemaan alueella ja tietävät missä miinoja on. Paimenet kulkevat vuohiensa kanssa pitkin peltoja jatkuvasti ilman onnettomuuksia, kertoo kotimaassa pioneerialiupseerina toimiva ylikersantti Miikka Hatakka.

Tällä hetkellä ylikersantti Hatakka toimii kriisinhallintatehtävissä ryhmänjohtajana. Suomessa Hatakka on toiminut jo yli seitsemän vuotta Lappeenrannassa pioneerialiupseerina ja on ollut työuransa aikana myös virka-aputehtävissä Suomessa, kun maastosta on löytynyt vanhoja sodanaikaisia räjähteitä.

– Libanon on ensimmäinen kriisinhallintatehtäväni ulkomailla. Täällä toimin ryhmänjohtajana irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa Etelä-Libanonissa, Hatakka kertoo.

Kotimaan kokemuksista on hyötyä myös Libanonissa, sillä toiminta miinavaarallisella alueella asettaa haasteita suomalaisille rauhanturvaajille. Jokaisen partion on muistettava miinojen aiheuttamat vaarat ja oltava tarkkaavaisina liikenteessä. Tieuralta ei tule poiketa, sillä räjähde voi olla aivan tieuran vieressäkin.

Suomalaiset eivät raivaa miinoja, mutta partioilla on miinojen etsintään tarkoitetut miinaharavat ja löydettyjen räjähteiden merkitsemiseen tarkoitetut välineet. Jokainen suomalainen rauhanturvaaja on koulutettu toimimaan oikein maastoon jääneen räjähteen löytyessä – niitä suomalaiset partiot kohtaavat satunnaisesti. Viimeisen puolen vuoden aikana tapauksia on ollut muutama.

– Räjähteen tai miinan kohdatessaan partio pyrkii ensin varmentamaan, että kysessä on todellakin jokin miina tai muu räjähde. Sitten alue merkitään ja eristetään, ja löydöstä ilmoitetaan eteenpäin. LAF vastaa räjähteiden tuhoamisesta, Hatakka kuvailee prosessia.

Erityisen vaarallisia maastoon jääneet ammukset ovat talvisin, kun sateiden aiheuttamien maamassojen liikkeet saavat myös miinat siirtymään. Tytärammukset siirtyvät helposti tulvavesien mukana ja ovat kaikista vaarallisimpia räjähteitä. Yleisimpiä miinoja Libanonissa ovat sirotemiinat ja jalkaväkimiinat. UXOT voivat piileskellä lähes missä vain.

Alueella esiintyvien räjähteiden aiheuttamia vaaratilanteita pyritään vähentämään paitsi raivaamalla, myös kouluttamalla paikallisia lapsia ja nuoria tunnistamaan räjähteitä ja toimimaan oikein niitä kohdatessa.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Kuso Kulkee

In the service of peace