Nyt kun olen taas muutaman kuukauden katsellut ja kokeillut touhua niin täytyy tunnustaa että onhan tässä hyviäkin puolia. Vanhoja kavereita, työtovereita ja ystäviä on löytynyt kotoa ja maailmalta. Se tietää hyvää työn alla olevan kolmoskirjani taustatietojen tarkistamista varten. Olen kirjaprojektini myötä haastatellut ja merkinnyt muistiin pieniä palasia jo yli 100 meikäläisen tarinasta. Huimia jännitys - ja selviytymistarinoita, aineksia 100 uuteen kirjaan. Kiitos vielä hengissä oleville kontribuuttoreille ja työtovereille. Yhteistä kaikille kertomuksille ovat kunnian, ylpeyden, ilon, surun, pelon, katkeruuden ja armottoman vitutuksen tunteet eri asteikolla. Osaan kokemuksista liittyy paljon lisäaineistoa. Kuvia on meillä jokaisella, palvelus- ja lomakohteista, kavereista, lähellä piti tilanteista, jopa luista ja vainajista sekä jopa vanhoista tyttöystävistä. Minulla oli onnea että ensimmäisinä YK-esimiehinäni olivat omilta elämänkokemuksiltaan rikkaat ja avarakatseiset ja ennen kaikkea varttuneet esimiehet. Jatkovuosien aikana myös muutama todellinen "asshole" mahtui joukkoon niin esimiehissä kuin alaisissa. Heidänkin kanssaan oli tultava kuitenkin toimeen joukon yhteisen edun ja toimintakyvyn takia. Vastavuoroisesti, heidänkin piti tulla toimeen minun kanssani joka ei aina ollut ihan helppoa. : )

 Otetaanpa alla oleva esimerkki. En todellakaan ymmärrä tasavallan johdon ajatuksia koska olen ymmärtänyt että Suomelta ei ole pyydetty isompaa ryhmää somalien kouluttamiseen Ugandassa. Minun henkilökohtaisen kokemukseni mukaan kaikenkarvaista ukkoa ja akkaa on tarjottu ja lobattu eri projekteihin mm kehitysyhteistyö/UN/ETYJ tehtäviin yli 30 vuoden aikana. Vanha sanalasku sanoo että se ei ole hullu joka pyytää vaan se joka antaa.

1. Suomi lisää parhaillaan Afganistanissa joukkojaan 60:llä peräti 195 yksilöön . Afganistanissa on kuitenkin varsin pian kaiken kaikkiaan yli ulkomaista 112 000-120 000 rauhanturvaajaa, kouluttajaa, sotilasta ja poliisia ja muuta sekalaista salaista joukkoa. Huolimatta siitä että US / Hillary Clinton kehui Natossa olevien eestiläisten ja suomalaisten panosta niin meidän pohjolan pienten veljeskansojen kriisinhallintaponnistuksemme jää painoarvoltaan köykäiseksi ja hukkuu valitettavasti muiden lahjoittajamaiden lähettämään valtavaan massaan. Se fakta että suomalaiset tekevät omilla vastuualueillaan loistavaa työtä ja ovat erinomaisia paikallisten kouluttaja/tutoreita on todella hieno asia mutta heti jos/kun ruumiskuljetukset lisääntyvät (toivottavasti ei yhtään lisää) niin median (muusta kuin kissan kokoisista otsikoista ja uutisoinnista välittämättömät) rakkikoirat ottavat säälimättä kaikki päätöksentekijät hampaisiinsa ja kansan yleinen mielipide muuttuu nopeasti. Jos nyt ei yhdessä yössä niin kuitenkin hyvin pian mediaryöpytyksen jälkeen . Eduskunnan tietyt takinkääntäjät antavat kriittisiä lausuntoja ja vakavailmeiset toimittajat kaivavat arkistoistaan videopätkiä kuka sanoi mitäkin ja milloin. Syyllistäminen kun on aiempien tapausten mukaan hyvin valmisteltu etukäteen.

2. Ugandan EU:n somalien koulutusprojekti on määräaikainen (jatkuu varmasti alustavasta päivämäärästä hieman mutta loppuu silloin kun koulutettavatkin loppuvat)

3. Sotilaallisesti täysin riskitön (ei ampumisia, miinoja, ruumisarkkuja tai hautajaisia) liikenneonnettomuudet ovat ainoa riski

4. Suomi hinku kovasti YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Kentällä se homma pitää valmistella. Jos ei luo nimeä, kavereita ja kattavaa tukiverkostoa nimenomaan sinne johon se on yleensä mahdollista rakentaa eli Afrikka niin unohtaa saa senkin projektin. Ei ne muut turvaneuvostoon haluavat maat seiso tumput suorassa.

5. Suomi saisi parilla tiimillä 2 x 3, muutamalla siviilillä ja yhdellä kokeneella prikaatikentsulla tähän uuteen EU operaatioon sellaisen osaajaryhmän jonka painoarvo olisi jatkoa ajatellen YK :n EU:n ja yleensä kv siviili ja sotilaskriisinhallinnan kannalta mittaamattoman arvokas. Mikäli on mahdollisuudet päästä mukaan suunnittelemaan ja toteutukseen niin on aina parempi kuin olla ottavana ja odottavana osapuolena ja olla apaattisen riippuvainen muiden päätöksistä. Näyttöä siitä että olen ollut oikeassa on paljon enemmän kuin se että olen epäonnistunut. Odotan lukijoiden kommentteja. Väliä ei ole oletteko samaa mieltä tai eri mieltä kunhan olette jotain mieltä ja annatte vaan  perustelut miksi. Keskustelu ja kiivaskin väittely oli aikaan siellä kentällä se iltojen suola saunomisen lisäksi. Miksi nyt pitäisi olla tuppisuuna. Repa

( Jutut NarinaNurkkaan voit toimittaa joko sähköpostilla (toimitus ät holkkari.fi) tai anonyymisti palaute-lomakkeella. )

• Edellinen
• Seuraava