skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Suomi lähettää asiantuntija-apua Mosambikiin

Suomi vastaa YK:n humanitaarisen avun toimiston sekä Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta saatuun avunpyyntöön lähettämällä asiantuntija-apua Mosambikiin. Sisäministeriö on päättänyt lähettää suomalaisen ICT-asiantuntijan Mosambikiin auttamaan tietoliikenneyhteyksien jälleenrakentamisessa. Myös muita suomalaisia asiantuntijoita on tarjottu avuksi tulvatuhojen hoitoon. Asiantuntija-avun lähettämisen käytännön järjestelyistä vastaa Pelastusopisto.

Ensimmäinen Pelastusopiston kautta Mosambikiin lähetettävä asiantuntija on matkalla alueelle. Hän työskentelee osana Kansainvälisen humanitaarisen kumppanuusverkoston (International Humanitarian Partnership, IHP) tiimiä erityisesti viestiyhteyksien rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvissä tehtävissä. Operaation alustava kesto on noin kuukausi.

Mosambikin hallitus on pyytänyt kansainvälistä apua tilanteen hoitamiseen myös EU:n pelastuspalvelumekanismilta, johon Suomi kuuluu. Useita Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan (Finn Rescue Team) asiantuntijoita on ehdolla myös unionin pelastustiimin tehtäviin. Unionin pelastustiimi toimii yhteistyössä muiden alueella toimivien humanitaarisen avun organisaatioiden kanssa muun muassa koordinoinnin, logistiikan, tiedonhallinnan ja analysoinnin tehtävissä.

Mosambikiin iski maaliskuussa Idai-sykloni, joka saattaa YK:n mukaan olla eteläisen pallonpuoliskon pahin sään aiheuttama katastrofi. Syklonin reitillä Mosambikissa oli arvioiden mukaan 1,7 miljoonaa ihmistä.

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja sen vastaanottamista Suomeen luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat resurssit eivät riitä.

Suomessa avunantokapasiteetin koordinaatiosta ja ylläpidosta vastaa sisäministeriö. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja muodostelmien logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta. Pelastusopisto toimii lähetettävien asiantuntijoiden työnantajana.

IHP on kahdeksan valtion verkosto, jonka tavoitteena on tukea humanitaarisen avun organisaatioiden, pääosin YK:n alaisten järjestöjen toimintaa alueella, esimerkiksi rakentamalla ja ylläpitämällä majoitus- ja toimistotiloja sekä viestiyhteyksiä. Suomen lisäksi toimintaan osallistuvat Tanska, Viro, Saksa, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Asiasta tiedotti sisäministeriö verkkosivuillaan.

FINCENTin uusi johtaja puhuu kestävän kehityksen puolesta

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) johtaja vaihtui vuoden alussa. Tehtävässä aloittaneella everstiluutnantti Harri Uusitalolla on taustalla vankka kokemus kansainvälisten kysymysten ja kriisinhallinnan parista.

Uuteen tehtävään Uusitalo astui mielestään hyvään aikaan, koska FINCENT on löytänyt jalansijan kansainvälisten toimijoiden joukossa ja arvostetut laatusertifikaatit ovat osoitus työn merkittävyydestä. Aihetta suurille muutoksille ei ole, joskin kurssisisältöjä ja opetusmenetelmiä on hyvä päivittää jatkuvasti.

Kestävän tulevaisuuden yhdeksi tärkeimmistä rakennuspalikoista Uusitalo nimittää sivistyksen. Kansainvälisessä kriisinhallintatyössä tulisi siirtyä ajattelutapaan, jonka mukaan konfliktien ratkaiseminen aloitetaan, ennen kun varsinaiset yhteenotot ovat alkaneet. Mahdollistamalla sivistynyt yhteiskunta – sellainen, jossa naisten ja miesten asema on tasavertainen, lapsilla on turvallinen kasvuympäristö ja jossa lukutaito tarkoittaa monilukutaitoa – päästään ennakoivasti purkamaan konflikteja synnyttäviä tekijöitä. Näin konflikteja ei välttämättä edes syntyisi.

FINCENTin ollessa kansainvälisesti arvostettu sotilaallisen kriisinhallinnan osaamiskeskus tavoitteena on pyrkiä kokonaisvaltaisuuteen. Kriisinhallintajoukkojen kouluttaminen toteutetaan Porin prikaatissa. FINCENTin rooli on ennemminkin kehittää kriisinhallinnan ammattilaisia – johtajia ja asiantuntijoita – tietotasolla. Kokonaisvaltaisuuteen pyrkiessä ei siis riitä, että hyödynnetään pelkästään sotilasammatillisesti kouluttautuneita rauhanturvaajia. Politiikan, kansainvälisten suhteiden, terveydenhuollon ja eri organisaatioiden ammattilaisia tarvitaan vahvistamaan toisenlaisia turvallisuustekijöitä.

Uusitalon mukaan kriisinhallintatoiminnassa 1950-luvulla käytetyt menetelmät eivät sovellu aukottomasti nykypäivään, vaan uusiin haasteisiin on löydettävä vastaavia keinoja. Yhdeksi esimerkiksi hän ottaa sosiaalisen median ja tietoverkkojen hyödyntämisen ennakoivassa mielessä. Konflikteissa levottomuus lähtee kumpuamaan verkon välityksellä lähetetyistä viesteistä, kuvista ja uutisista, ja virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon määrä on suuri.

– Tulevaisuuden haasteena näen sen, miten kriisinhallinnassa pystytään huomioimaan verkon ilmiöt ja vastaamaan niihin: tukahdutetaanko tietoa vai löytyykö vastaus tukemalla sivistystä ja koulutusta?

Puolustusvoimien kansainvälisen keskus juhlistaa tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Toiminnan voidaan tosin katsoa alkaneen jo vuonna 1964 Kyproksen rauhanturvaoperaation väliaikaisesta rotaatiokoulutuksesta. Tuolloin ei vielä uskottu vakinaisen koulutuskeskuksen tarpeeseen. Toimintaa jatkettiin tilapäismenettelyin, kunnes 23.10.1969 perustettiin YK-Koulutuskeskuksen Esikunta. Vuonna 1982 nimi vaihtui YK-Koulutuskeskukseksi. Keskuksen johtovastuu siirtyi vuosituhannen alussa vuonna 2001 puolustusministeriöstä Pääesikunnalle, ja samalla nimestä tuli Puolustusvoimien kansainvälinen keskus. Viimeisin suuri muutos tapahtui 2015, kun FINCENT liitettiin osaksi Maanpuolustuskorkeakoulua ja muutti uusiin toimitiloihin Santahamina-taloon.

– Juhlavuotena on tietysti tärkeä muistella historiaa, mutta katseen Uusitalo haluaa kuitenkin pitää kohti tulevaisuutta. Lokakuussa järjestetään 50-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen kansainvälisen kriisinhallintatoiminnan kysymyksiin paneutuva seminaari. Tavoitteena on luoda kansainvälinen foorumi, joka mahdollistaa oppimisen ja avoimen keskustelun. Juhla ei ole siis ainoastaan itsetarkoitus, vaan Uusitalolle se on myös mahdollisuus koota kriisinhallintatoiminnan ammattilaisia yhteen.

Juhlavuotena pyrimme löytämään trendejä, jotka kertovat, mihin suuntaan pitäisi viedä kriisinhallinnan, rauhanturvaamisen ja kansainvälisen toiminnan kokonaisuutta, jotta kykenemme vastaamaan maailmalla jatkuvasti ilmaantuviin haasteisiin, Uusitalo pohtii.

Merkkivuotena Uusitalo haluaa korostaa yhdessä tekemisen merkitystä. Koulutus ja suunnittelu toteutetaan monen kansallisen ja kansainvälisen organisaation yhteistyönä.

– Me emme tee tätä työtä yksin vaan olemme osana muita. Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen ovat keinoja, joilla asioita voidaan ratkaista. Kun meillä on riittävän hyvä verkosto, ymmärtävät ja toimintaa tukevat esimiehet sekä ammattimaisesti toimivat alaiset, niin kaikki menee hyvin, Uusitalo toteaa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Uusitalo työskenteli Pääesikunnan suunnitteluosaston kansainvälisen sektorin kriisinhallintavastuualueen johtajana, ja sitä ennen suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Libanonissa. Tätä ennen Uusitalo johti Topografikuntaa, jossa oli myös vahva kytkös kansainväliseen toimintaan.

Ensimmäiset kuukaudet uudessa tehtävässä on omistettu taloon ja henkilöstöön tutustumiseen sekä toimintatapojen varmistamiseen. Nyt kun keskuksen hallinto tuntuu tutummalta, on helppo ryhtyä yhteydenpitoon kansainvälisten yhteistoimintakumppaneiden kanssa.

– Tämä on hieno tehtävä, jossa saa olla yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa. Pitää löytää aikaa keskustella sekä avata haasteita ihmisten kanssa, eli on oltava mahdollisuus vuorovaikutukseen. Tässä työssä voi pikkuhiljaa rakentaa kestävämpää tulevaisuutta, Uusitalo arvioi.

 Asiasta uutisoi Maanpuolustuskorkeakoulu verkkosivuillaan.

Lännen Media: Afganistaniin lisää suomalaisia - tehtävät aiempaa vaarallisempia

Suomen rauhanturvaajien osasto Afganistanissa on siirtynyt kouluttamisesta aiempaa vaarallisempiin suojaustehtäviin, uutisoi Lännen Media.

Käytännössä suojaaminen tarkoittaa esimerkiksi saattueiden järjestämistä ja uhkien ennaltaehkäisyä sellaisilla alueilla, joilla neuvonantajat liikkuvat. Samalla suojausosasto toimii reservissä nopeiden, yllättävien tilanteiden varalta.

–Osasto esimerkiksi ottaa ensikontaktin hyökkääjiin, jos vaikkapa rauhanturvaajien leiriin tunkeuduttaisiin, maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Rami Saari kertoo.

Afganistanin kriisinhallintaoperaatio muuttui vuonna 2015 tukioperaatioksi, jossa suomalaisjoukot kouluttivat maan turvallisuusviranomaisia.

–Jatkossa pääpaino on suojaustehtävissä, mutta myös kouluttamista jatketaan, Saari sanoo.

Saari korostaa, että suomalainen osasto ei osallistu Afganistanissa taisteluihin.

Helmi–maaliskuun vaihteessa Afganistanin rauhanturvaajaosastossa aloitti 20 uutta suomalaista rauhanturvaajaa. Yhteensä maassa palvelee nyt 60 suomalaista.

 

Suomella on maailmalla tällä hetkellä noin 400 rauhanturvaajaa.

YK:n johtamasta Libanonin rauhanturvaoperaatiosta kotiutettiin vuodenvaihteessa noin 100 suomalaista, mutta se säilyy Suomen suurimpana operaationa noin 200 henkilön vahvuudella. Toiseksi eniten suomalaisia on Irakissa: 80 henkilöä. Afganistanin operaatio on kolmanneksi suurin 60 rauhanturvaajan vahvuudella.

Lue koko uutinen muun muassa Satakunnan Kansan tai Kalevan verkkosivuilta.

Keskinäinen epäluottamus nakertaa rauhanprosessia Kyproksella

Vuosikymmeniä jatkunut pattitilanne jatkuu Kyproksella edelleen. Viime vuosina saaren kreikkalaiset ja turkkilaiset osapuolet ovat lähentyneet, ja avanneet uusia rajanylityspaikkoja, mutta lopullista rauhantilaa ei ole saatu luotua.

YK kehottaa päätöslauselmassaan 2453 osapuolia jatkamaan neuvotteluja liittovaltion perustamiseksi. Tällä hetkellä uusia neuvotteluja ei ole näköpiirissä.

Liittovaltion perustamista ja koko rauhanprosessia varjostaa osapuolten keskinäinen epäluottamus, vaikka tilanne onkin kohentunut viime vuosina.

Vaikka tilanne Kyproksella on pysynyt vakaana jo pitkään, molemmat osapuolet ovat edelleen raskaasti aseistettuja YK:n valvoman puskurivyöhykkeen molemmin puolin.

Asiasta uutisoi YK verkkosivuillaan.

Hölkkäri valitsi strategisen johtoryhmän - ei suuria muutoksia

Kuten vuoden alussa on tapana, myös Hölkkärin johtoryhmä järjestäytyi tammikuun alkupäivinä.

Viime vuonna toiminut paketti ei suuresti muuttunut, puheenjohtajana jatkaa Tom Streng ja varapuheenjohtajana jatkaa Christian Malino.

Muut toimihenkilöt ovat:
Sihteeri: Jari Ojala
Web manager: Mikko Palosvirta
Rahastonhoitaja: Timo Järvinen
Päätoimittaja: Pekka Söderlund
Tapahtumakoordinaattori: Ismo Hämäläinen
Jäsenvastaava: Matti Lonnakko, Tom Streng varalla
Veteraani- ja vertaistukivastaava: Petri Paganus
MC Hölkkärin presidentti: Kimmo Leskinen

Kuso Kulkee

In the service of peace