skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Stay on the road - miinat edelleen riesana Libanonissa

Miinat ja muut maastoon jääneet räjähteet ovat edelleen ongelma Libanonissa. Vuoden 2006 sodan jäljiltä maastossa on yhä tuhansia räjähtämättömiä ammuksia, miinoja ja muita räjähteitä. Osa räjähteistä on vielä tätäkin vanhempaa perua ja ajoittuu 1970 ja 1980-luvun sotien aikoihin. UNIFIL raivaa Etelä-Libanonin maastoa aktiivisesti, myös lähellä niitä alueita joilla toimii suomalaisia rauhanturvaajia. Erityisesti kiinalaiset ja kambozalaiset YK:n rauhanturvaajat etsivät ja tuhoavat maastoon jääneitä räjähteitä.

Raivaaminen tehdään pitkälti käsityönä ja se on hidasta ja tarkkaa puuhaa. Maata raivataan Etelä-Libanonissa jatkuvasti, mutta menee vielä vuosia ennen kuin maa voidaan julistaa täysin miinavapaaksi.

Libanonissa toimii myös useita raivaamiseen keskittyneitä järjestöjä. Muun muassa UNMAS on tuhonnut yli 7000 miinaa ja räjähdettä Etelä-Libanonin alueella vuoden 2008 jälkeen. Maastoon jääneiden räjähteiden arvioidaan vaikuttavan yhä lähes miljoonan libanonilaisen elämään suorasti ja epäsuorasti.

– Paikalliset asukkaat ovat vuosien saatossa oppineet kulkemaan alueella ja tietävät missä miinoja on. Paimenet kulkevat vuohiensa kanssa pitkin peltoja jatkuvasti ilman onnettomuuksia, kertoo kotimaassa pioneerialiupseerina toimiva ylikersantti Miikka Hatakka.

Tällä hetkellä ylikersantti Hatakka toimii kriisinhallintatehtävissä ryhmänjohtajana. Suomessa Hatakka on toiminut jo yli seitsemän vuotta Lappeenrannassa pioneerialiupseerina ja on ollut työuransa aikana myös virka-aputehtävissä Suomessa, kun maastosta on löytynyt vanhoja sodanaikaisia räjähteitä.

– Libanon on ensimmäinen kriisinhallintatehtäväni ulkomailla. Täällä toimin ryhmänjohtajana irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa Etelä-Libanonissa, Hatakka kertoo.

Kotimaan kokemuksista on hyötyä myös Libanonissa, sillä toiminta miinavaarallisella alueella asettaa haasteita suomalaisille rauhanturvaajille. Jokaisen partion on muistettava miinojen aiheuttamat vaarat ja oltava tarkkaavaisina liikenteessä. Tieuralta ei tule poiketa, sillä räjähde voi olla aivan tieuran vieressäkin.

Suomalaiset eivät raivaa miinoja, mutta partioilla on miinojen etsintään tarkoitetut miinaharavat ja löydettyjen räjähteiden merkitsemiseen tarkoitetut välineet. Jokainen suomalainen rauhanturvaaja on koulutettu toimimaan oikein maastoon jääneen räjähteen löytyessä – niitä suomalaiset partiot kohtaavat satunnaisesti. Viimeisen puolen vuoden aikana tapauksia on ollut muutama.

– Räjähteen tai miinan kohdatessaan partio pyrkii ensin varmentamaan, että kysessä on todellakin jokin miina tai muu räjähde. Sitten alue merkitään ja eristetään, ja löydöstä ilmoitetaan eteenpäin. LAF vastaa räjähteiden tuhoamisesta, Hatakka kuvailee prosessia.

Erityisen vaarallisia maastoon jääneet ammukset ovat talvisin, kun sateiden aiheuttamien maamassojen liikkeet saavat myös miinat siirtymään. Tytärammukset siirtyvät helposti tulvavesien mukana ja ovat kaikista vaarallisimpia räjähteitä. Yleisimpiä miinoja Libanonissa ovat sirotemiinat ja jalkaväkimiinat. UXOT voivat piileskellä lähes missä vain.

Alueella esiintyvien räjähteiden aiheuttamia vaaratilanteita pyritään vähentämään paitsi raivaamalla, myös kouluttamalla paikallisia lapsia ja nuoria tunnistamaan räjähteitä ja toimimaan oikein niitä kohdatessa.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Namibiaan mennään taas - SRNTR lähti jo!

Suomen Rauhanturvaajaliiton Nopean Toiminnan Reservi, eli armeijakielellä SRNTR on viimeinkin päässyt tositoimiin. Suomen apulaispresidentinkansliasta tiedotettiin, että YK:n UNTAG-operaatio perustettiin uudelleen Namibiaan.

Päätös Suomen osallistumisesta syntyi nopeasti, joten Suomen apulaispresidentinkanslia lähestyi Suomen Rauhanturvaajaliittoa, koska liitossa ollaan parhaiten perillä siitä, ketkä suomalaiset ovat aikoinaan 1980-luvun lopulla Namibiassa palvelleet.

Onneksi Rauhanturvaajaliitto on jo pitkään ylläpitänyt omaa maakohtaista nopean toiminnan reserviään. Namibiaa koskeva reservi saatiin nopeasti jalkeille ja toimialueella aiemmin toimineet käivärät lähetettiin matkaan jo viime yönä ilman sen suurempaa rotaatiokoulutusta kohti Windhoekin lentokenttää. SRNTR lähti matkaan kello 2.45 Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Pääjoukko lähtee matkaan tänään 1.4.2018 Niinisalon varalaskupaikalta Kankaanpäästä kello 12.00. Niinisalo valikoitui lähtöpaikaksi sen takia, että Niinisaloon Namibian faitterit osaavat vaikka unissaan. Kuka nyt Helsinki-Vantaalta haluaisi lähteä?

Pääjoukkoa ovat lähettämässä matkaan Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja sekä Hölkkäri On Webin puheenjohtaja Tom Streng.

Liiton puheenjohtaja pitää lähtöpaikalla kuivan juhlapuheen ja Hölkkärin puheenjohtaja jakaa jokaiselle lähtijälle yhden tähden jallupullon körmypulloksi.

Jälkijoukko lähtee Niinisalon varalaskupaikalta 1.4.2018 kello 18. Jälkijoukon lähdöllä taataan se, että kaikki Namibiassa palvelleet suomalaisfaitterit todella tavoitetaan ajoissa. Jälkijoukon kokoontuminen tapahtuu Kankaanpään torilla kello 17.00 Kauko Juhantalon patsaan välittömässä läheisyydessä. Juhantalo on itse makkarailotulituksineen lupautunut paikalle.

Jälkijoukolle ei omia körmypulloja enää riitä, mutta jos otat mukaan oman ämpärin, Hölkkäri kustantaa siihen yhden tähden jallua muutaman litran verran.

Viimeiset suomalaiset poistuvat EUFOR ALTHEA-operaatiosta

Suomi päättää osallistumisensa Euroopan unionin johtamaan EUFOR ALTHEA -operaatioon 31. maaliskuuta 2018 mennessä viimeisten suomalaisten esikuntaupseerien kotiutuessa.

Vuonna 2004 perustettu EUFOR ALTHEA -operaatio seurasi Naton SFOR-operaatiota Bosnia ja Herzegovinassa. Tehtävät siirtyivät SFOR-operaatiolta ALTHEAlle 1. joulkuuta 2004. Operaation tehtävänä on tukea yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä Bosnia ja Herzegovinassa sekä paikallisten asevoimien (AFBiH) suoritus- ja yhteisoperointikyvyn lisäämistä. Suomi on osallistunut operaatioon tasavallan presidentin päätöksellä 1. lokakuuta 2004 lähtien.

Operaation alusta Suomi toimi Pohjoisen taisteluosaston kehysvaltiona 1. tammikuusta 2006 asti, jolloin suomalaisten vahvuus oli suurimmillaan noin 200 henkilöä. Suurin osa suomalaisesta joukosta kotiutettiin 16. kesäkuuta 2009, minkä jälkeen osallistumista on jatkettu esikuntaupseeritehtävien osalta vahvuuden ollessa noin kahdeksan henkilöä. Kaikkiaan suomalaisia on palvellut operaatiossa 549 henkilöä.

EUFOR ALTHEAn järjestämä koulutus on tukenut suoraan paikallista väestöä erityisesti pioneerikoulutuksen muodossa. Vuoden 2014 tulvatuhojen jälkeen paikallinen pioneeripataljoona on operaation kouluttajien tukemana rakentanut yhteensä kahdeksan siltaa eri puolille maata. Lisäksi operaatio on tukenut alueen miinanraivausta ja räjähdetietoisuuskoulutusta sekä Jugoslavian armeijan vanhojen aseiden ja ampumatarvikkeiden hävittämistä.

Osallistumisen päätösvaiheessa operaatiossa palvelee yhteensä viisi suomalaista upseeria. Kaksi palvelee EUFOR ALTHEA -operaation esikunnassa (FHQ) Sarajevossa, kaksi yhteysupseeria palvelee operaation esikunnassa (OHQ) Belgian Monsissa ja yksi yhteysupseeri Italian Napolissa sijaitsevan esikunnan (Allied Force Command) yhteydessä sijaitsevassa EU:n esikuntayksikössä (EUCE, European Union Command Element).

Viimeiset lakkauttamistoimenpiteet suoritetaan 29. maaliskuuta 2018. Kansallinen vanhin sekä viimeiset esikuntaupseerit palaavat Suomeen 31. maaliskuuta 2018.

Asiasta uutisoi maavoimat verkkosivuillaan.

Viime vuonna lähes 140 hyväksikäyttötapausta - YK ei saa seksuaalista ahdistelua kuriin

Viime vuonna YK:n alaisuudessa työskenteleviä henkilöitä syytettiin kaikkiaan 138 seksuaalisesta hyväksikäyttötapauksesta. Noin puolet syytöksistä kohdistui rauhanturvaamisen parissa työskenteleviin. Tapauksia on tullut esiin kaikkiaan kymmenessä eri rauhanturvaoperaatiossa.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on vakuuttanut, että YK lisää ponnisteluja varmistaakseen, etteivät sen rauhanturvaajat syyllisty seksuaaliseen hyväksikäyttöön alueilla, jonne joukot on lähetetty suojelemaan konfliktien keskellä asuvia siviilejä.

YK:n rauhanturvatehtävissä työskentelee yli 90 000 sotilasta. Viime vuosina hyväksikäyttötapauksia on ilmennyt erityisesti Keski-Afrikan tasavallan rauhanturvaoperaation yhteydessä. Tämän operaation henkilöstöön kohdistuneet syytökset vähenivät viime vuonna.

Asiasta uutisoi STT, uutinen julkaistiin muun muassa YLEn verkkosivuilla.

Suomi jatkaa Libanonissa vuoden 2020 loppuun saakka

Tasavallan presidentti Sauli Niinisto vahvisti päätöksellään Suomen jatkon Libanonin YK-operaatiossa. Suomi jatkaa syyskuun alusta alkaen YK:n Unifil-operaatiossa noin 200 sotilaalla. Suomalaisten lukumäärä Libanonissa supistuu, sillä tällä hetkellä kokonaisvahvuus on noin 340 sotilasta. Nyt tehty jatkopäätös ulottuu vuoden 2020 loppuun.

Asiasta uutisoi STT, uutinen julkaistiin muun muassa Ilta-Sanomissa.

Kuso Kulkee

In the service of peace