skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

YLE: Kosovon vapautusarmeijan johtajia kutsuttu sotarikostuomioistuimeen Haagiin

Haagissa vuonna 2015 perustettu Kosovon sodan sotarikoksia tutkiva tuomioistuin on aloittelemassa toimintaansa, uutisoi YLE verkkosivuillaan.

Tuomioistuin on kutsunut kuultavaksi kosovolaisia kapinallisjohtajia. Tuomioistuin ei itse tiedota kutsuistaan, mutta ainakin neljä kosovolaista entistä sotilasjohtajaa on kertonut julkisuuteen saaneensa kutsun.

Ainakaan tässä vaiheessa kyse ei ole syytteistä, vaan kuulemisista.

Kosovon sota vuosina 1996–1999 oli osa Jugoslavian hajoamista. Sodassa kosovolaisjoukot taistelivat miehittäjinä pidettyä Serbiaa vastaan. Sodassa kuoli tai katosi 13 000 ihmistä, joista enemmistö kosovonalbaaneja, mutta myös serbejä ja muita kansallisuuksia.

Molempien osapuolten edustajia on syytetty sotarikoksista. Osa kutsutuista on jo saanut tuomion Kosovossa.

Tuomioistuimen toiminta herättää Kosovossa vastustusta jo lähtökohtaisesti, sillä itsenäistymissodan johtajia pidetään kansallissankareina.

Monen kosovolaisen mielestä tuomioistuimella ei ole laillista perustaa. Vastustusta nostattaa myös se, että kutsuja ovat tässä vaiheessa saaneet vain kosovolaiset, eivät serbiosapuolen edustajat.

Kosovon tapahtumien todistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Todistajia ei ole tahtonut löytyä ja todistajat ovat usein muuttaneet lausuntoaan jouduttuaan mahdollisesti painostuksen kohteeksi.

Lue koko uutinen YLEn verkkosivuilta.

Onko ruutitynnyri syttymässä? - Kosovo perustaa oman armeijan

Kosovon parlamentti on Pristinassa hyväksynyt oman armeijan perustamisen Kosovolle. Käytännössä päätös tarkoittaa nykyisten turvallisuusjoukkojen määrän ja valtuuksien lisäämistä.

120-paik­kai­nen par­la­ment­ti hy­väk­syi lain ar­mei­jas­ta yk­si­mie­li­ses­ti per­jan­tai­na. Par­la­men­tin ser­bi­kan­sa­ne­dus­ta­jat boi­ko­toi­vat ää­nes­tys­tä.

Ko­so­von al­baa­nien pa­ris­sa oman ar­mei­jan pe­rus­ta­mi­nen näh­dään olen­nai­se­na osa­na it­se­näi­sen maan elä­mää.

Tähän asti Ko­so­vo on luot­ta­nut Nato-joh­tois­ten Kfor-jouk­ko­jen vas­taa­van sen tur­val­li­suu­des­ta. Nyt suun­ni­tel­mis­sa on laa­jen­taa maan hä­tä­ti­la­jou­kot (KSF) omak­si vi­ral­li­sek­si ar­mei­jak­si. Uu­den ar­mei­jan vuo­si­bud­jet­ti oli­si 98 mil­joo­naa eu­roa, ja se koos­tui­si 5 000:sta ke­vy­es­ti aseis­te­tus­ta mie­hes­tä ja 3 000:n vah­vui­ses­ta re­ser­vis­tä.

Armeijasta on tarkoitus tulla kevyesti varustettu, esimerkiksi panssarivaunut puuttuvat kokonaan.

Serbia ei tunnusta Kosovoa valtioksi ja luonnollisesti vastustaa sen armeijaa. Serbian ulkoministeri Ivica Dačić sanoi kosovolaisten armeijaa uhkaksi rauhalle ja serbien turvallisuudelle.

Serbia tuskin kuitenkaan lähtee sotaan asian vuoksi, joten sen on tyytyminen vastalauseisiin. Joka tapauksessa Serbia haluaa viedä asian YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn.

Nato ei ole ollut hyvillään Kosovon armeijasta. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että päätös on huonosti ajoitettu. Stoltenberg myös totesi, että Naton täytyy nyt miettiä roolinsa ja vahvuutensa Kosovossa uudelleen.

Kosovon ulkoisen turvallisuuden turvaamiseen KFOR-joukkoja ei ole tarvittu kuin muutamana sodanjälkeisenä kuukautena. Sen jälkeen ne ovat olleet puskurina Kosovon albaanien ja serbien välisissä jännitteissä.

Asiasta uutisoivat Suomessa muun muassa Yle ja Suomenmaa.

Suomalaisten vahvuus Pohjois-Afganistanissa kasvaa

Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan päätöksellä 27.6.2018 Suomen vahvuutta Resolute Support -operaatiossa Afganistanissa kasvatetaan noin 60 sotilaaseen ja toiminnan painopiste siirretään Pohjois-Afganistaniin, Mazar-e-Sharifiin Saksan johtamalle komentoalueelle 1.1.2019 alkaen.

Suomi on osallistunut RS -operaation vuodesta 2015 alkaen noin 40 sotilaalla. Toiminnan painopiste on ollut Kabulissa, jossa operaation esikunnassa on palvellut neuvonantajia sekä suojausosasto yhteisvahvuuden ollessa noin 20 henkilöä. Kabulissa toimineen suojausosaston tehtävät päätetään vuoden 2018 loppuun mennessä ja Pohjois-Afganistaniin keskitetään noin 30 hengen vahvuinen suojausjoukkue helmikuussa 2019. Joukko aloittaa operatiivisen toiminnan maaliskuun alusta alkaen. Suojausjoukkueen tehtävänä on neuvonantotoiminnan ja omien joukkojen suojaaminen.

Mazar-e-Sharifissa on ollut noin 10 henkilön vahvuinen Suomen kansallinen tukielementti sekä muutamia neuvonantotehtäviä vuodesta 2015. Alueella on kansallisen huollon vaatimat tukeutumisjärjestelmät, sopimukset ja osa tukikohtarakenteista valmiina.

Muutoksen jälkeen Kabulin jää noin viiden henkilön vahvuinen osasto. Mazar-e-Sharifissa palvelee jatkossa noin 55 sotilasta. Suomalaisia työskentelee kansallisessa tukielementissä, neuvonantotehtävissä sekä alueelle keskitettävässä suojausjoukkueessa. Suojausjoukkueen omasuojan ja liikkuvuuden materiaali keskitetään alueelle helmikuun loppuun mennessä. Ajoneuvokalustona joukko käyttää panssaroituja partioajoneuvoja (RG32M) sekä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja (XA-203).

Nato-johtoinen Resolute Support (RS) -operaatio aloitti toimintansa vuonna 2015. Operaation tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi. Sotilaallisella neuvonannolla tuetaan Afganistanin turvallisuusviranomaisten hallinnon prosesseja esimerkiksi joukkojen muodostamisessa, henkilöstöhallinnossa ja henkilöstön kehittämisessä. Operaation tehtäviin ei kuulu taistelutoimintaan osallistuminen.

Suomi on osallistunut Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen vuodesta 2002 lähtien sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön keinoin. Pohjois-Afganistan on suomalisille tuttu toimintaympäristö. Suomalaisia palveli Mazar-e-Sharifissa vuosina 2006–2014 osana TST (Transition Support Team) Mazar-e-Sharifia yhdessä ruotsalaisten kanssa.

Suomi kouluttaa yhdysvaltalaisia sotilaita valmentamaan Afganistanin turvallisuusviranomaisia

Maasotakoulu antaa tykistökoulutusta 30 yhdysvaltalaiselle sotilaalle Tykistökoulussa 16.–21.12.2018. Koulutukseen osallistuvat yhdysvaltalaiset sotilaat toimivat Afganistanissa kansallisen turvallisuusjoukon tykistön kouluttajina. Koulutus perustuu suomalaisten erityisosaamiseen neuvostovalmisteisen 122H63-tykistökaluston (D-30) käytössä.

Koulutuksen tavoitteena on lisätä osallistujien valmiutta kouluttaa Afganistanin kansallisen turvallisuusjoukon (ANSF) tykistöä. Koulutukseen kuuluu ase- ja ampumatekninen harjoitus Niinisalon varuskunnassa ja Pohjankankaan ampuma-alueella. Harjoituksessa koulutetaan 122H63-tykin (D-30) ase- ja ampumatarvikkeiden käsittelyä ja käyttöä.

Afganistanin turvallisuusviranomaisten koulutuksella pyritään yhtenäistämään Afganistanin kriisinhallintaan osallistuvien joukkojen toimintatapoja. Koulutustapahtumat vahvistavat osallistuvien maiden välistä yhteistoimintaa erityisesti kriisinhallinnan alalla.

Sotilaiden kouluttaminen on osa Afganistanin kriisinhallintaoperaation Military Advisor Training -ohjelmaa, jonka tavoitteena on Afganistanin turvallisuusrakenteiden pysyvä kehittyminen maan vakauden parantamiseksi.

Ensimmäinen koulutus järjestettiin Suomessa elokuussa 2008. Tämän jälkeen Suomi on kouluttanut satoja ulkomaalaisia tykistökouluttajia Afganistaniin.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuiltaan.

Porin prikaatissa Naton suorituskykyarviointi

Porin prikaatin 1. jääkärikomppania arvioidaan Naton NEL2 (Nato Evaluation 2) suorituskykyarvioinnilla viikolla 48 osana kriisinhallintaharjoitusta.

Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon (SKVJ) kuuluva jääkärikomppania arvioidaan Säkylä - Raasi - Turku - Oripää - Piikajärvi alueella 23.–30.11. järjestettävän kriisinhallintaharjoituksen yhteydessä. Harjoitukseen osallistuu Satakunnan jääkäripataljoonan varusmiehiä sekä henkilökuntaa.

Arvioinnissa mitataan joukon suorituskykyä korkean riskitason kriisinhallintaoperaatiossa.

Arvioinnit suorittaa Naton kouluttama suomalaisista ja kansainvälisistä arvioitsijoista koostuva ryhmä 26.–30.11. Joukon toiminnassa arvioitavia kohteita ovat muun muassa kohteen suojaaminen ja tukikohdan perustaminen, aluevalvonta, etsintäoperaatio sekä jääkärikomppanian hyökkäys.

Harjoituksen tavoitteena on läpäistä CREVAL (Combat Readiness Evaluation) NEL2-arviointi ja harjaannuttaa jääkärikomppaniaa toimimaan NATO-arviointiohjelman mukaisissa tehtävissä. Suomi on ilmoittanut jääkärikomppanian vuodelle 2019 Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) pooliin. Siihen osallistumisen edellytyksenä on NEL2-arvioinnin läpäisy.

Naton standardien mukaan toteutetut arvioinnit ovat osa Maavoimien suunnitelmallista joukkotuotantoa kansainvälisesti yhteensopivien joukkojen tuottamiseksi. Nyt suoritettava NEL2-arviointi on Naton neliportaisen arviointijärjestelmän korkein taso. NEL1-tason arviointi mittaa joukkojen yleistä yhteistoimintakykyä, kun taas SEL2 ja NEL2 -tasot varmistavat yksikön "taisteluvalmiuden" (Combat Readiness) osana monikansallista kokoonpanoa.