skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan EU:n pitäisi alkaa miettimään vakavasti taisteluosastojensa tulevaisuutta. EU:lla on ollut kaksi taisteluosastoa täydessä valmiudessa vuodesta 2007 lähtien,  mutta niitä ei ole lähetetty käytännön operaatioihin kertaakaan.

Suomi on tänä vuonna valmiusvuorossa. Suomen vuoro alkaa 1. heinäkuuta ja päättyy vuoden lopussa. Vuoro maksaa puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan noin 2,6 miljoonaa euroa.

- Jos taisteluosastojen toiminta jatkuu näin, onko se kustannustehokkain tapa kouluttaa meidän tämän toimintafilosofian mukaisia joukkojamme, vai pitääkö filosofiaa muuttaa, että tästä saadaan kaikki irti? toteaa Kanerva Lännen Median haastattelussa.

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijan Tommi Koivulan mielestä ongelman ymmärtääkseen pitää katsoa historiaan.

- Kun taisteluosastojen konsepti kehitettiin 2000-luvun alussa, uskottiin, että EU:sta on tulossa merkittävä maailmanpoliittinen toimija myös sotilaallisesti, kertoo Koivula.

EU:n aikeet joutuivat kuitenkin vastatuuleen, kun perinteinen puolustuspolitiikka alkoi näyttää kriisinhallintaa tärkeämmältä Venäjän kasvaneen aggression takia. Talouskriisi on puolestaan vienyt taloudellista pohjaa kunnianhimoisilta kriisinhallintasuunnitelmilta.

EU:lla on kaksi modernia taisteluosastoa, joille ei kuitenkaan tahdo löytyä sopivaa roolia. Koivulan mukaan vahvistetun pataljoonan vahvuinen osasto voi turvata lentokentän, sataman tai jonkin kaupungin keskustan muutamaksi viikoksi, mutta juuri enempään se ei pysty.

- Esimerkiksi Syyrian sisällissodan kaltaisessa tilanteessa sellainen miesjoukko häviäisi jonnekin Aleppon esikaupunkiin eikä muuttaisi kokonaistilannetta, Koivula sanoo.

Sekä Koivula puolustusministeri Niinistö katsovat, että taisteluosastoihin osallistumisesta on ollut Suomen puolustuskyvylle hyötyä koulutuksen ja valmiuksien kehittämisen kannalta. Toiminnan katsotaan myös tukevan Suomen kansainvälistä asemaa.

Suomen valmiusvuoro alkaa 1. heinäkuuta ja päättyy 31. joulukuuta. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 1700 sotilasta, joista noin 1300 tulee osastoa johtavasta Iso-Britanniasta. Suomesta lähtövalmiuteen asetetaan 52 sotilaan osasto. Suurin osa joukosta on reserviläisiä.

Suomi on osallistunut taisteluosaston valmiusvuoroon aikaisemmin viisi kertaa.

Kuso Kulkee

In the service of peace