skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Rauhanturvaajat vertaisina -projektissa käynnistyi viimeinen vuosi

Suomen Rauhanturvaajaliiton hallinnoimassa ja RAY rahoittamassa Rauhanturvaajat vertaisina – Tukea kotona ja kaukana – projektissa 2013-2016 käynnistyi viimeinen vuosi.

Vuosina 2013-2015 kaikkiin projektin ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 7114 henkilöä, joista miespuolisia 5913 ja naispuolisia 1201 henkilöä.

Projektipäällikkö Hannu Piispanen Suomen Rauhanturvaajaliitosta, miten projektilla menee tällä hetkellä?

- Tiedottamisessa keskitytään edelleen yleisen tiedon levittämiseen KRIHA - palveluksen vaikutuksista palveluksen aikana ja kotiutumisessa, rekrytoidaan ja koulutetaan uusia vapaaehtoisia, Kaveria ei jätetä - vertaistukitoiminnan tunnettuutta lisätään. Toiminta on tarjolla vertaistukea tarvitseville/haluaville entisille ja nykyisille rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen. Vertaistuen muotoja jalkautetaan liiton jäsenyhdistysten toimintaan. Tuen muotoja ovat muun muassa yksilöllinen apu ja neuvonta, pienryhmät, nettituki, parisuhteen käsittelytilaisuudet, vertaistukipuhelin, monimuotoiset vertaistapaamiset sekä kotiutuvien rauhanturvaajien "Paluu arkeen" - käytännön neuvonta tilaisuuksia. Liitto ja projekti ovat esillä kaikissa Porin Prikaatin järjestämissä tilaisuuksissa, kuten valmistavissa koulutuksissa, kotiuttamiskoulutuksissa, läheisten päivissä, kuten myös useissa liiton tilaisuuksissa.

Millaisia tilaisuuksia käytännössä järjestetään?

- Järjestetämme kotiutuville rauhanturvaajille käytännön asioiden infotilaisuuksia teemalla "Paluu arkeen". Tilaisuuksissa voi saada tietoa muun muassa seuraavista aiheista: työhakemus, työhaastattelu, yritystuki, säästäminen, Kela/Vero/asumistuki ja niin edelleen asiointi, lakipalvelut. Toivomus on tullut kotiutuneilta nuoremman polven rauhanturvaajilta. Tehdään rauhanturvaajille ja läheisille erilliset opaskirjaset ”Miten valmistautua kriisinhallintapalvelukseen (ennen, aikana ja jälkeen palveluksen)”. Oppaat julkaistaan rauhanturvaamisen 60 – vuotisjuhlassa 8.12.2016 Sibelius-talossa Lahdessa. Kumppanuussopimuksen mukainen yhteistyö puolustusvoimien kanssa jatkuu tiiviinä. Jatketaan yhteistyötä ja kokemusten jakamista Pohjoismaiden vertaistuen kehittäjien verkostotilaisuuksissa.

Mistä projektissa on kyse?

- Rauhanturva- ja kriisinhallintapalveluksen aikaista tunnekuormaa kasvattavat äkilliset tapahtumat ja pitkään kestävä paineiden alaisena oleminen. Äkillisiä ovat rauhanturvaajien toimialueilla esimerkiksi tienvarsipommit ja kohti ampumiset. Henkistä kuormaa kasvattavat myös palveluskokemukseen liittyvät negatiiviset kokemukset esimerkiksi yksityisyyden menettäminen. Suomalaisen rauhanturvaajamiehen ja –naisen tunnekuormaa voivat kasvattaa myös koti-ikävä ja läheisten huolet ja murheet kotimaassa. Kriisinhallintapalvelus voi pahimmillaan olla niin kuormittava kokemus, että pikkuhiljaa eristäytyy omasta lähipiiristä ja sosiaalisesta tukiverkostosta. Yksinkertaisesti omat voimat ja keinot loppuvat. Muutaman vuoden kuluessa voi vähitellen ajautua kaikkien huomaamatta (myös itsen) yhteiskunnan ”ulkokehälle”. Elämä on niin sanotusti solmussa. Kaikilla ei ole kavereita tai luonnollista sosiaalista tukiverkostoa asioiden jakamiseen. Voi olla myös hankalaa puhua asioistaan, jos kokee ne hävettävinä.

- Kun elämä on solmussa, niin tarvitaan lähipiiriä ja/tai sosiaalista verkostoa tunnistamaan tilanne ja uskallusta ottaa asia puheeksi henkilön kanssa. Uskallusta kysyä, miten sinulla omasta mielestä menee? Tällöin ja juuri tällöin vertaistuki voi olla ensivaiheen pelastusrengas. Rauhanturvaaja ja läheinen osaa tehdä ehkä oikeat kysymykset tuntemuksista ja se perustuu vertaistukihenkilön omaan kokemukseen vaikean hetken ylipääsemisestä. On muistettava, että pääsääntöisesti palveluskokemus on positiivinen ja voimauttava kokemus. Tutkimusten mukaan 1-3 prosentille voi tulla väliaikaisia työstämistä vaativia keräytyneen stressin tai traumaattisen stressin oireita. Asioiden työstäminen ja läpikäynti antaa valmiuksia ja välineitä kohdata seuraavia kriisejä.

Kaveria ei jätetä - tukiverkosto rauhanturvaajille ja läheisille -projekti suunnittelee ja toteuttaa rauhanturvaajille palveluspaikasta ja – ajasta riippumatta ja heidän läheisille tarpeita vastaavia vertaistuen muotoja. Vertaistoiminnalla tuetaan rauhanturvaajien ja heidän läheistensä jaksamista ja hyvinvointia ennen palvelusta, palveluksen aikana ja sen jälkeen. Vertaistuki voi olla kuuntelua, keskustelua, tukemista, tiedon jakamista ja tarvittaviin palveluihin ohjaamista.

Hölkkärin tietojen mukaan tilaisuuksia on jouduttu peruuttamaan. Mistä tämä voi johtua?

- Aika monet rauhanturvaajien palvelusporukat kokoontuvat omilla porukoilla säännöllisen epäsäännöllisesti. Tiivis porukkahenki kantaa, ja tällöin ei tarvita muiden järjestämiä rauhanturvaajien vertaistilaisuuksia. Arviolta kokoontuvia porukoita on vuositasolla useita kymmeniä, ellei peräti satoja. Se on myös vertaistoimintaa ja kokemusten jakamista ja muistelemista parhaimmillaan. Tätä ei voi unohtaa.

- On totta, että tilaisuuksia on jouduttu perumaan osallistujien vähyyden vuoksi. Osasyy voi olla tiedottamisessa. Suomen Rauhanturvaajaliitto on tiedostanut, että kohderyhmien tavoittaminen ja kohderyhmien aktivointi on haasteellista. Toiminnan muokkaaminen kohderyhmille on myös haastavaa, koska nuorimmat rauhanturvaajat ovat 20 -vuotiaita ja vanhimmat reilusti yli 90 -vuotiaita.

- Suurin yllätys on ollut, että vertaistuki yhdistetään vaikeiden ongelmien hoitoon. Vieläkin saa kuulla, että Kaveria ei jätetä – vertaistuki koetaan samana kuin vaikeiden ongelmien ja psyykkisten häiriöiden hoito. Vaikeissa ongelmissa ja psyykkisten häiriöiden hoidossa tarvitaan ammattiapua, jota vertaistuki ei ole. Vertaistuki ei ole hoitoa eikä terapiaa. Vertaistuki-sanan käsitteen selkeyttäminen ja merkityksen avaaminen rauhanturvaajille ei ole täysin onnistunut.

- Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa todettiin, että rauhanturvaajien puheissa toistuu neljä teemaa, jotka liittyvät kotiinpaluuseen. Ne ovat kuin rauhanturvaajien ”lastentauteja” ja yleisiä, mutta niistä kyllä toipuu. Mahdolliset parisuhdekriisit, ulkopuolisuuden tunne, tyhjyys ja lisääntynyt kärsimättömyys on vain ”sairastettava” läpi. Rauhanturvaajat ja läheiset voivat omilla tahoillaan puhua ja kuulla toisten kokemuksia palvelusajan (ennen, aikana ja jälkeen) haasteista, iloista ja suruista ja niin edelleen. Sama kokemus, yhteinen ymmärrys palvelusajasta sama kieli helpottavat asioiden työstämistä. Vertaistilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuneiden palaute toiminnasta on myönteistä ja kannustaa. Sen voisi koostaa seuraavilla palautteilla:

"Moni rauhanturvaaja on saanut paikan ja yhteisön, jossa on voinut puhua toisille omista asioistaan. Vertaistukiprojektin vakiintumisen ja yleistymisen avulla päästään pikkuhiljaa siihen, ettei pienistä tai isoista ongelmista puhumista pidetä heikkouden merkkinä vaan normaalina ihmisten toimintana."

”Hyvä ilmapiiri ja keskustelut, yhteishenki, näki kavereita, avoimuus, osallistuva porukka, aiheeseen kytkeytyvät esitelmät, luotettava tunnelma, yhteishenki, porukan kasvaminen yhteen taustoista riippumatta.”

"Hieno kokemus, sai tavata samanhenkisiä kavereita, en ole täysin yksin asioiden kanssa.”

”On saanut puhua ja avautua asioista joista ei ole aikaisemmin voinut kenellekään puhua.”

”Läheisille olisi pitänyt olla jo kauan sitten mahdollisuus käydä kokemuksia läpi ja löytää vertaistukea. Toivon tällaisen toiminnan vakinaistamista, tunne että läheisistä välitetään.”

”Prosessi omassa mielessä lähti käyntiin. Uskomaton ryhmä ja mikä valtava voima vertaistukeen voi sisältyä.”

Miten saisimme väen innostumaan tästä?

- Kaveria ei jätetä – vertaistoiminnan kokemusten ja oikean tiedon viemistä eteenpäin laajalla rintamalla. Tarkoitan laajalla rintamalla Suomen Rauhanturvaajaliittoa, jäsenyhdistyksiä, rauhanturvaajia (entisiä ja nykyisiä), läheisiä ja niin edelleen. Vertaistuki ei edellytä ongelmallisia tilanteita – ajatuksen laajaa levittämistä. Rauhanturvaajien tapaamisissa (Rt-tapaamisissa) voidaan jakaa KRIHA –kokemusten plus- ja miinus – merkkisiä kokemuksia ja muistoja. Kotiutumisen jälkeiseen arjen elämään liittyviä huolia ja murheita, jotka eivät liity KRIHA – palvelukseen mitenkään. Palveluksessa kaikki puhaltavat aina yhteen hiileen, kaveria arvostetaan ja luottamuksellisuus on 100 prosenttista. Se yhdistää kaikkia rauhanturvaajia.

- Alueellisen vertaistoiminnan toteutuminen edellyttää yhteistyötä ja aktiivisuutta myös paikallisyhdistysten alueella. Vuonna 2016 jatketaan syksyllä 2015 aloitettuja vertaistuen vastuuhenkilöringin koulutuksia jäsenyhdistysten alueilla. Tavoitteena on kouluttaa jäsenyhdistysten vertaistukihenkilöitä ja jalkauttaa jäsenyhdistyksiin projektissa toteutettujen vertaistilaisuuksien kokemuksia ja käytäntöjä. Vuoden 2016 aikana laajennetaan RT-tapaamiset kaikkiin jäsenyhdistyksiin. Rauhanturvaajien kokoontumissa, RT-tapaamisissa, muistellaan ja palautetaan mieliin luottamuksellisessa porukassa KRIHA- kokemuksen merkityksellisyyttä itselle ja muille. Mitä eväitä saimme omaan elämäämme RT-palveluksesta? KRIHA- palveluksessa ja kotiutumisessa on aina olemassa plus- ja miinus – merkkisiä kokemuksia.

Lisää tietoa projektista saat tästä linkistä.

Kokonaisvaltaista Kriisinhallintaa Kuopiossa 07.-13.06.2014

Puolustusvoimien kansainvälinen Keskus (FINCENT) ja Crisis Management Centre, Finland (CMC Finland) johtivat jo 12. kerran Kokonaisvaltaisen Kriisinhallinta-kurssin (ICM: Integrated Crisis Management), tällä kertaa Kuopiossa.


Kurssi on tarkoitettu kokeneille eri alojen asiantuntijoille. Käsitteellisesti puhutaan 5D:n (Dimensions: humanitääri-, kehitysyhteistyö-, siviili-, poliisi- ja sotilasyhteistyöstä) kurssissta. Samansisältöinen kurssi on järjestetty yhteensä viisi kertaa Itäisen Afrikan maissa,  Sudanissa, Keniassa 2 x, Seychelleillä ja Etiopiassa. Päätös kurssittamisesta perustuu Pohjoismaisen puolustusyhteistyöelimen (NORDEFCO), ministeritason päätökseen, jossa  sovittiin koulutuksellisesta tuesta Itäisen Afrikan maille.


Kuopion kurssille osallistui 12 maasta yhteensä 32 osallistujaa. Osallistujamaat: Georgia, Norsunluurannikko, Viro, Suomi, Kreikka, Namibia, Portugali, Serbia, Alankomaat, Italia, Kenia ja Espanja. Sotilaita 10, siviilejä 11 ja poliiseja 11 osallistujaa. Naisia kurssilaisista oli 11.


Kurssi pidetään YK kontekstissa, mutta myös alueellisten organisaatioiden , kuten EU:n, NATO:n ja AU:n tuntemus kasvaa kurssilla. Kurssin luentojen lisänä oppimismahdollisuuksina käytetään haastavia keskusteluita ja syndikaattitöitä.


Kurssin painopiste on YK:n kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa, (UN Integrated Approach), jota käytetään mallinnettuna kaikissa YK operaatioissa  Afrikan kriisipesäkkeissä. YK käyttää mallinnuksesta käsitettä UN Integrated Mission Concept, jossa operaation johtoesikunnassa eri komponentit (CIV,MIL, POL) kykenevät yhdessä kriisin halllintaan ja yhteisen tietovuon käsittelemiseen ja hyödyntämiseen kriisipesäkkeessä jo vaikuttavan UN Country Teamin kanssa. Kokonaisvaltaisuuden ( UN Integrated Approach tai Comprehensive Approach) ymmärtäminen ja hyväksyminen vaatii yksilöiltä, organisaatiorakenteelta ja johtamiselta uudenlaista  asennoitumista (mindset).


Osallistujen erikoisosaaminen asettaa kurssin henkilökunnalle omat vaateensa, vaikkakin on todettava, että osallistujat itse tekevät kurssin, jossa oppiminen tapahtuu sisältäkäsin, toinen toisiltaan oppien ja kokemuksia verraten. Kurssin opettajat ovat eri Pohjoismaista ja eritys osaajat eri organisaatioista.


ICM kurssikuva, josta tarkkanäköinen poimii tuttuja, kokeneita, kriisinhallintaveteraaneja niin opettajien kuin osallistujienkin puolelta. Esim; Kalle Liesinen, Rolf Kullberg, Kari Mäkinen, Jarmo Jaakkola, Sakari Martimo, Kari Sainio, Jouni Vainio, V-P Parkatti, A-P Laukkanen, Jukka Heiskanen, Kari Melanen, Dan Wilén, Ilpo Kleemola, Juhani Stick, Aimo Jokela, Leena Schmidt, Mikko Harjulehto, Marika Sihto.


Kiinnostuneille: FINCENT ja CMC Finland ilmoittavat kotisivuillaan järjestettävistä kursseista.


Lämpimiä kelejä toivottaa kurssin pääopettaja


Late


Lauri Sipari

Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry

Hämeenlinnan Aulangolla perjantaina 7.2.2014 oli meidän rauhanturva – ja kriisinhallintajoukoissa siipeemme saaneiden ensimmäinen virallinen vuosikokous, rekisteröitynä yhdistyksenä.

Nimi: Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry

Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa ja tukea rauhanturva – ja kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneita, haavoittuneita, vammautuneita ja sairastuneita sekä heidän tukijoukkojaan selviytymään tapahtuman jälkeisestä kriisistä. Perustuen ryhmän henkilökohtaisiin kokemuksiin.

Jäseneksi ei valitettavasti pääse sen helpomman tien kautta, ehkä hyvä niin. Sen sijaan arvostettuun kannatusjäsenryhmään on mahdollista päästä kivuttomalla kymmenellä eurolla, 10 EURO. Jos siltä tuntuu.

Kannatusjäsen kannattaa yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole velvoitteita, eikä vastuuta yhdistyksessä. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi hallitukseen. Kannatusjäseneksi liitytään maksamalla jäsenmaksu.

Asia on hyvin tärkeä, sen tietää vasta kun osuu kohdalle. Arvostetussa kannatusjäsenryhmässämme on suuri määrä hienoja ihmisiä. Nöyrät kiitokset antamastanne panoksesta!

Vertaistukiryhmä Vaikeasti Korvattavat ry

Jos vastaus myönteinen:

Tilinumeromme: FI38 5740 92200851 74

Tekstikenttään: Nimesi ja yhteystietosi

Kiitoksia ja turvallista matkaa, kivuttomuus on iloinen asia :) . Taipuu vaan ei katkea, koskaan!

Yhdistyksemme vaakunalogon ”Haavoitettu Leijona” on suunnitellut heraldiikan ammattilainen graafikko Antti U. Kuusisto.

 

Hölkkärin väki kokousteli ja risteili

Syyskokous 2013 Syyskuun viimeisenä lauantai-iltapäivänä kokoontui Hölkkäri On Web ry:n jäsenistöä Helsingissä sijaitsevaan Ravintola Vltavan kabinettiin. Kokousporukan tunnelma oli iloinen ja janon torjumiseksi saatiin nauttia yhdistyksen tarjoamia virvokkeita. Pienen viiveen jälkeen päästiin aloittamaan itse kokous, jossa edettiin esityslistan mukaan. Keskustelua herätti mm. tulevat tapahtumat kuten osallistuminen vuoden 2014 Falling plates -ammuntoihin ja Golf-turnauksen järjestely.

Uudeksi yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Pasi Soikkeli, sekä hallituksen jäseniksi Mikko Palosvirta ja Tom Streng.

Ristely

Kokouksen päätyttyä alkoi suurin  kokousväestä siirtyä Länsisatamaan, jossa oli alkamassa perinteinen Doboj’n epätieteellisen seuran ja Hölkkäri On Web ry:n rauhanturvaajaristeily.

Laivan kokoustilassa Otto Soini ja Jari “Pelkkä” Halonen toivottivat risteilijät tervetulleiksi ja tämän jälkeen väki hajaantui pieniin osastoihin viettämään vapaamuotoista risteilyä.  Illan aikana trubaduuri Risto “Hämis” Hämäläinen onnistui sopimaan laivan oman soittajan kanssa että Hämis heittää oman session sunnuntaina ja samassa yhteydessä Hämis soitti jo pari lämmitelybiisiä.

Sunnuntaina iltapäivällä alkoi sitten rauhanturvaajaveteraaneja kokoontua laivan baariin ja Hämis aloitti keikkansa. Tunnelma oli loistava. Pöydissä käytiin paljon keskusteluja eri aiheista kuten vanhoista missioista, tulevista operaatioista, jääkiekko-otteluista ja kyläkoulujen lakkauttamisista jne… Laivan saavuttua satamaan rauhanturvaajaväki vaikutti tyytyväiseltä reissusta ja oli aika hyvästien. Vuonna 2014 risteily järjestetään jälleen kunhan vielä viilataan hieman paremmaksi ilmoittautumiskuvioita.

YK:n rauhanturvajoukot - faktoja

Monusco CommanderYK:lla on tällä hetkellä 91 216 sotilasta ja poliisia rauhanturvaoperaatioissa eri puolilla maailmaa. Joukkoja on 114 eri jäsenvaltiosta.

YK on lähettänyt sotilaita rauhanturvatehtäviin vuodesta 1948 lähtien, jolloin ensimmäiset sotilastarkkailijat saapuivat Lähi-idän UNTSO-operaatioon. Nyt käynnissä on 16 eri rauhanturvaoperaatiota: kaksi Euroopassa, kolme Lähi-idässä, kaksi Aasiassa, yksi Väli-Amerikassa ja kahdeksan Afrikassa.

Operaatioista suurin on Kongossa toimiva MONUSCO, jonka vahvuus on yli 20 000 sotilasta. Darfurissa on reilut 19 000 ja Norsunluurannikolla 10 000 sinibarettia. Libanonissa on 10 600 rauhanturvaajaa ja Kyproksella 927. Kosovossakin on vielä 16 UNMIK-poliisia ja neuvonantajaa.  UNTSO:n vahvuus on 152 sotilastarkkailijaa ja Pakistanin ja Intian rajalla UNMOGIP:issa on 38 tarkkailijaa.

Eniten tappioita on tullut vuosikymmeniä kestäneissä Libanonin ja Kyproksen operaatioissa. Tällä hetkellä vaarallisin operaatioalue on Kongossa, missä kolmen vuoden aikana on kaatunut 55 rauhanturvaajaa.

Vihamieliset naapurit suurimpia joukkojen tuottajia

YK:n rauhanturvatoiminnan painopiste on nykyisin Afrikassa. Maailmanjärjestön rauhanturvaaminen on nykyisin ns. kolmannen maailman maiden heiniä, länsimaiden keskittyessä enemmänkin Nato-operaatioihin.

Kesäkuun YK:n tilastojen mukaan rauhanturvaamisen nykyinen supervalta on Pakistan, jolla on ulkona 8230 rauhanturvaajaa. Pakistan on lähettänyt suuria osastoja Kongoon, Liberiaan ja Norsunluurannikolle. Sitä seuraavat melkein 8000 sinibaretilla Bangladesh ja Intia. Etiopialla on 6502 rauhanturvaajaa. Myös neljän ja puolen tuhannen sinibaretin vahvuuksilla loistavat Ruanda, Nigeria ja Nepal voidaan laskea rauhanturvaamisen supervalloiksi. Brasilia mahtuu kahdenkymmenen kärkimaan sakkiin 1713 sinibaretillaan, samoin kuin Kiina, jolla on 1782 sínibarettia.

Euroopan suurin rauhanturvavaltio YK:n lipun alla on Italia 1128 sotilaallaan ja poliisillaan. Lähes kaikki heistä palvelevat Libanonin UNIFIL-operaatiossa, jos kohta yksittäisiä rauhanturvaajia Italialla on seitsemässä muussa operaatiossa. Ranskalla on 954 rauhanturvaajaa, lähes kaikki Libanonissa.

Suomi keskikastia

Entinen rauhanturvaamisen suurvalta Suomi on harmaata keskikastia 200 rauhanturvaajallaan. Suomen listasijoitus on 49. sijoittuen Paraguayn ja Djiboutin väliin. Suomalaisia on UNIFIL:issa 175, UNTSO:ssa 15 ja loput kymmenen neljässä muussa eri operaatiossa.

Yhdysvallat ja Venäjä ovat lähettäneet maailmanjärjestön sotilaallisiin ja poliisitehtäviin sata edustajaa kumpikin. Ruotsi lukeutuu tätä nykyä kääpiövaltioiden kastiin 54 sinibaretin joukollaan. Virosta löytyy tasan yksi sinibaretti.

Suurimmat YK-poliisivaltiot ovat Bangladesh ja Jordania, joilla on 1870 ja 1645 poliisia YK-tehtävissä. Suomen saldo on kaksi.

YK haluaa lisää naisia

Vuoden 2012 lopulla 3,8 % sinibareteista oli naisia. Naisten määrän lisääminen operaatioissa on eräs YK:n rauhanturvatoiminnan tärkeimmistä tavoitteista.

Sinibaretit tarkkailevat kiistanalaisia rajoja, seuraavat ja raportoivat konfliktin jälkeisten rauhanprosessien etenemistä, varmistavat turvallisuutta konfliktialueilla, suojaavat siviileitä, avustavat kriisivaltioiden viranomaisia sekä kouluttavat sotilaita ja poliiseita sekä avustavat taisteluihin osallistuneita osapuolia rauhansopimusten ehtojen täyttämisessä.

Tyypillisimmillään YK:n rauhanturvaaja on edelleenkin kevyesti aseistettu jalkaväkisotilas. Erikoistehtävien määrä on lisääntymässä. Tällaisia ovat esimerkiksi pioneerit, jotka auttavat Haitia jälleenrakennuksessa ja rakentavat teitä Sudaniin. Japani on erikoistunut maanjäristysten jälkien korjaamiseen ja se on lähettänyt 190 alaan erikoistunutta pioneeria Haitiin. Myös miinanraivaajia tarvitaan paljon. Eräänä maailman miinoitetuimmista maista tunnettu Kamputsea tarjoaa nykyisin raivausosaamistaan myös YK:n käyttöön ja kamputsealaisia miinanraivaajia on muun muassa Sudanissa. Muita paljon tarvittuja erikoistehtäviä on kuljetuksessa, viestialalla ja lääkinnässä.

Kuso Kulkee

In the service of peace