skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Sivistystä ja viihdettä Tampereella

Mikko Kurko esitelmöi mm. Afganistanin turvallisuustilanteesta.Hölkkäri On Web ry kevätkokousti Tampereen sydämessä huhtikuun alussa. Paikalle saapui parinkymmenpäinen joukko reservin rauhanturvaajia eri puolilta Suomennientä. Itse sääntömääräinen kokous sujui kuvioiden mukaan ja hyvässä järjestyksessä. Kokousta puheenjohti Kimmo Wirén ja asiat muistiin kirjasi Jari Ojala. Kokous hyväksyi toimitakertomuksen ja tilit viime vuodelta. Samaten napsahti vastuuvapaudet, niille joille vastuuvapaus kuuluu.
Illanvieton pakollisen osuuden jälkeen oli aika sivistää itseään. Rauhanturva-asioiden kurko, majuri Kurko, johdatti kuulijakunnan suomalaiseen kriisinhallintaan tänä päivänä. Sir Mikko käsitteli aiheessaan meneillään olevat operaatiot ja pohdittiinpa palkkausasioitakin. Kuten arvata saattaa, niin asian tuntijoita oli paikalla enemmän kuin oli osallistuvia suita, ainakin mikäli älämölön tasoa pitäisi jotenkin yrittää kuvata.

Hölkkärissä ei koskaan vierasteta viihdettäkään. Ei nytkään, sillä pistoraiteen päästä rautahevolla paikalle ratsasti stadilainen Stan Dappi. Teräväsanaisen kynäkologin Petri Korhosen loihtima stand up -esitys siveli kuulijoiden korvia rauhanturvaisilla teemoilla ja seikkaili niin Afganistanissa, Balkanilla kuin Lähi-idässäkin. Tätä tavaraa tulemme varmasti kuulemaan jatkossa lisääkin.

Viihtyvyyttä lisäsi Ulliksen itselämmittämät uunimakkarat ja linnuista irti revityt siiven kappaleet. Ruoka- ja juomatarjoilut kustansi yhdistys. Lisäksi illan mittaan saimme katsella tuoreita tunnelmapaloja Afganistanista, lukijamatkasta Lähi-itään ja jopa Tshadin YK-operaatiosta.
Illanviettoa pystyi seuraamaan etänä netistä, sillä Setä Vemuli tviittasi tunnelmapaloja esille illan mittaan useastikin.
Todella hienon kokouksen ja miitinkin kruunasi iloiset osallistujat. Hölkkäri kiittää ja kumartaa.

Jääkö Haririn murha selvittämättä

Libanonin entinen pääministeri Rafik Hariri murhattiin pommilla helmikuussa vuonna 2005. Pommiräjähdyksessä Beirutin St. Georges -hotellin edessä kuoli 23 ja räjähdys teki kaksi metriä syvän kraatterin.

Murhasta syytettiin aluksi Syyrian armeijan ja tiedustelun joukkoja. Haririn tiedettiin rikkoneen välinsä Syyrian presidenttiin Bashir al-Assadiin vaatiessaan Syyrian joukkojen vetäytymistä maasta. Tämä oli otollista myös silloiselle Yhdysvaltain Bushin hallinnolle, joka oli nimittänyt Syyrian "pahan akseliin" kuuluvaksi ja halusi eristää maan taloudellisesti. Muitakin epäiltyjä esitettiin, kuten al-Qaida, jolle Haririn läheiset suhteet Saudeihin olivat punainen vaate, tai Israel, joka pyrki jatkuvasti heikentämään Libanonia, tai Iran, joka vihasi maallista ja sunnimuslimi Hariria.

Vuoden 2005 lopulla YK asetti saksalaisen syyttäjä Detlev Mehlisin johtaman tutkimusryhmän, joka vahvisti seitsemän kuukauden tutkimusten jälkeen Syyrian turvallisuusjoukkojen syyllisyyden ja pidätti neljä epäiltyä. Tämän jälkeen tutkimukset kuitenkin hyytyivät. Maaliskuun alussa vuonna 2009 aloitti YK:n erikoistuomioistuin Leidschendamissa Alankomaissa johdossaan kanadalainen Daniel Bellemare. Ensitöikseen tuomioistuin vapautti neljä pidätettyä, jotka olivat istuneet jo kolme vuotta libanonilaisessa vankilassa.
Nyt STL:ia johtaa italialainen kansainvälisen lain professori Antonio Cassesse. Aiemmin hän on ollut mukana mm. Jugoslavian tuomioistuimessa (ICTY) ja mukana Darfurin jälkiselvittelyissä.

Vuonna 2009 toukokuussa saksalainen Der Spiegel uutisoi, että salamurhan takana saattaisi olla libanonilainen ääriliike Hizbollah. Järjestön johtaja Hassan Nasrallah on tyrmistynyt väitteistä. YK:n erityistuomiosituin STL (Special Tribunal for Lebanon) kertoo maaliskuun 2011 raportissaan, että asia etenee "oikeuden esiasteeseen". Arvelujen mukaan nyt syytettäisiin Hizbollahia Rafik Haririn murhasta.

Miksi tutkinta on kestänyt jo kuusi vuotta? Saadaanko syyllisiä edes kiinni? Vai halutaanko edes saada kiinni? Millä tahoilla oli intressejä murhata Hariri? Eniten murhasta hyötyi Israel - saattoihan se Syyrian joukot pois Libanonista ja siten ehkä heikensi myös Hizbollahia. Onkohan siinä se syy, miksi salamurhaa ei saada ehkä selvitettyä. 

15 vuotta sitten: YK ulos, Nato sisään

General Framework Agreement for Peace in Bosnia and Herzegovina, joka tunnetaan paremmin nimellä Daytonin sopimus, vei myös Suomen ihka ensimmäistä kertaa Naton johtamaan rauhanturvaoperaatioon Balkanille 15 vuotta sitten.

Suomi oli aiemmin osallistunut useisiin YK:n johdolla tapahtuneisiin rauhanturvaoperaatioihin Jugoslavian hajoamissotien yhteydessä, mutta nyt kuviot olivat aivan uudet. Jotta Balkanille Nato-lipun alle olisi edes päästy, piti annettua lakiamme rauhanturvaamisesta muuttaa. Jälkeenpäin ajatellen sekin muutos jäi vaillinaiseksi, mutta aikaisempaan verrattuna mentiin eteenpäin. Hyvin rohkea veto Suomelta silti, kun ajatellaan, että kylmän sodan ja suomettumisen päättymisestä ei montaa vuotta ollut kulunut.

Sopimus asetti lukuisia kansainvälisiä järjestöjä tarkkailemaan, valvomaan ja soveltamaan Daytonin sopimuksen noudattamista. Ifor-joukot (Implementation Force) asetettiin vastaamaan sopimuksen sotilaallisista kohdista. Joukot ottivat rauhanturvaamisvastuun YK-johtoisilta Unprofor-joukoilta (United Nations Protection Force) joulukuun 20. päivä vuonna 1995. Mandaatti oli annettu vuodeksi YK:n peruskirjan 7. artiklan mukaisin oikeuksin.

YK:n Unprofor-operaatiota pidetään epäonnistuneena, mutta ei asia ihan niinkään ole. Joukolle vaan ei oltu annettu valtuuksia eikä voimavaroja suorittaa kaikkia eteenputkahtavia tapahtumia kunnolla. Nato-johtoiselle Ifor-operaatiolle se suotiin. Jälkiviisana voisi todeta sotivien osapuolten kärsineen jo väsymyksestä, niin kansainvälinen yhteisö jaksoi ryhdistäytyä. Ja niin saatiin rauhansopimus hyvin voimakkaine valtuuksineen aikaiseksi. Kaikista kommervenkeistä sopimuksen aikaansaamiseksi löytyy runsaasti materiaalia internetistä. Suosittelen lukemaan.

Operaation mandaatti takasi joukolle voimakkaammat voimankäyttöoikeudet mihin aiemmin oltiin totuttu. ROE-säännöt (Rules Of Engagment) olivat siis uusia. Nyt voimaa sai jopa käyttää, eikä pelkästään näyttää. Tämä aiheutti mm. eduskunnassamme suurta keskustelua, ja pian termit ”laajennettu rauhanturvaaminen”, ”rauhaan pakottaminen” täyttivät otsikoita vaikka kukaan ei oikeasti käsitteistä tajunnut hittojakaan. Iforiin kuitenkin lähdettiin ja ensi kertaa suomalaisen baretin väri oli muu kuin YK:n sininen. Se oli panssarijääkärin musta.

Suomi osallistui aluksi Ifor-operaatioon rakentajapataljoonalla ja vuosi myöhemmin Sfor-operaatioon Cimic-tehtävillä ja jääkäripataljoonalla. 

Puolustusvoimain komentajan joulutervehdys rauhanturvaajille

Rauhanturvaajat,

Vanhan Suomen kansan kalenterin mukaan joulukuuta sanottiin 1600-luvulle asti ”talvikuuksi” ennen kuin joulujuhlan merkitys kasvoi ja antoi nimen koko kuukaudelle. Tänä vuonna näyttää siltä, että talvikuukausikin olisi aivan perusteltu nimitys, koska pakkasta ja lunta on Suomessa jo nyt kertynyt viime talven mittoihin. 

Te rauhanturvaajat vietätte joulua erilaisissa ympäristöissä - jotkut Suomessa palvelusvapaalla, mutta useimmat kuitenkin operaatioalueella olosuhteissa, jotka eivät ole meidän talvikuukautemme kaltaiset eivätkä muistuta perinteisestä suomalaisesta joulusta. Toivottavasti voitte ympäristöstä riippumatta kokea oikean joulun tunnelman huolimatta siitä, missä ja miten joulua vietätte. Tavalla tai toisella sotilaat ovat aina kyenneet luomaan joulun ympärilleen mitä poikkeuksellisimmissakin oloissa. Se on tuttua suomalaisille rauhanturvaajille jo Suezin vuosista 1950-luvulta lukien. Nykyisin sitä helpottavat entistä paremmat mahdollisuudet lähettää ja vastaanottaa joulutervehdyksiä sekä pitää yhteyttä läheisiin Suomessa.

Te teette tärkeää työtä Suomen turvallisuuden hyväksi. On tarpeen, että Suomi osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan tarvittaessa myös kaukaisilla alueilla, koska siten voidaan ennalta ehkäistä kriisien mahdollista laajentumista ja niiden vaikutusten ulottumista joko suoraan tai välillisesti koskemaan Suomea. Yhä globalisoituvassa maailmassa kriisien seurannaisvaikutusten riskeillä on taipumusta kasvaa.

Te teette tärkeää työtä myös alueenne ihmisten hyväksi. Turvallisten olosuhteiden luominen ja ylläpito muun kansainvälisen tuen ja avun toteutusta varten edistämään kriisialueiden kehitystä sekä vakautta on sotilaallisen kriisinhallinnan keskeinen tarkoitus.

Puolustusvoimat tukee Suomesta operaatioita niin, että teillä on edellytykset suorittaa tehtävänne ja voitte tehdä sen mahdollisimman turvallisesti. Teihin luotetaan kotimaassa. Toivotan teille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2011.

Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Ari Puheloinen

Kankaanpään seminaari vakiinnutti paikkansa

Niinisalon kymmenennen Rauhanturvaseminaarin iltatilaisuudessa muisteltiin kuvin ja puhein seminaarien menneitä vuosia. Martti Tikan loihtima kuvashow palautti mieliin menneet vuodet, mutta historiaan tarkemmin paneutui seminaarien kalustoluetteloon kuuluva esitelmöitsijä Pekka Visuri.

Maanpuolustuskoulutus ry:n Satakunnan piiri ja Kankaanpään Seudun Sinibaretit ry aloittivat YK:n päivän tienoille sijoittuvien seminaarien sarjan syksyllä 2000.

RT-seminaarien johtoajatuksena kaikki nämä vuodet on ollut ajankohtaisuus ja oman (perus)tiedon kasvattaminen. Valtiotieteiden tohtori ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Pekka Visuri muisteli alkuaikaa, eli vuotta 2000, kuinka silloin oli juuri Jugoslavian hajoamissodat Makedoniaa lukuun ottamatta jo saatu rauhoittumaan ja aselepojen piiriin. Samalla oli kertynyt runsaasti kokemuksia rauhanturvaamisen uusista olosuhteista kylmän sodan päättymisen jälkeisissä kriiseissä, ja meneillään oli monia uudistushankkeita, mm. YK:n rauhanturvatoiminnan modernisointi, joten pohdinnan aiheista ei ollut puutetta.

Pian jo huomion varasti ”terrorismin vastainen sota”, joka kattoi alueita Lähi-idästä Keski-Aasiaan. Samalla kuitenkin Afrikassa laajeni YK:n rauhanturvatoiminta. Rauhanturvaamistoiminta myötäilee luonnollisesti kansainvälisen yleistilanteen kehitystä. Seminaareissa näitä on tutkailtu eri luuppien ja asiantuntijoiden avulla.

SEURAAVAT KYMMENEN VUOTTA
Muuttuvatko rauhanturvaamisen painoalueet vai ei, on melko retorinen kysymys. Sillä tottakai muuttuvat, kuten aina ennenkin ovat muuttuneet. Mutta mihin suuntaan ja millä aikataululla. Tänään pohditaan EU:n kontribuutiota sotilas- ja siviilikriisinhallintaan, YK:n roolia tulevaisuudessa, Afganistan-dilemman saamista johonkin pisteeseen, mutta ennen kaikkea kattavan rauhanturvatoiminnan aikaansaamiseksi.
– Tällaisten periaatteiden toteutukseen tarvitaan runsaasti aikaa, joten ensi vuosikymmenellä rauhanturvaseminaareihin näyttää riittävän jälleen uutta pohdittavaa, totesi Pekka Visuri kymmenen vuoden pohtielmansa lopuksi.

In the service of peace