skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

FIN NSE:n miehille kehuja arvovaltaiselta taholta

 

Kosovon pataljoonan etäpääte
liikuttelee komeita rahasummia

Suomen Kosovossa toimivan rauhanturvaajapataljoonan makedonialaisen etäpäätteen, FIN NSE:n eli kansallisen tukiyksikön (national support element) henkilökunta sai keväällä kehuja harvinaisen arvovaltaiselta taholta. KFOR-joukkojen toimintaan tutustuneen Työterveyslaitoksen pääjohtaja Jorma Rantasen sanat olivat sen verran kauniita ja kannustavia, että majuri Timo Hyvönen miehisine henkilökuntineen kuunteli niitä enemmän kuin vain lievä puna poskillaan.

- NSE:n toiminnasta on pakko nostaa ylös kolme tekijää. Ensinnäkin koossa on erittäin ammattitaitoinen ja motivoitunut porukka. Toiseksi se tukee toiminnallaan esimerkillisellä tavalla paikallista kehitystä ja työllisyyttä. Ja mikä tärkeintä NSE on kolmanneksi vielä kustannusefektiivinen eli se kustantaa oman toimintansa, luetteli Rantanen.

Suomen NSE perustettiin Makedonian pääkaupunkiin Skopjeen syksyllä 1999 ja nykyiseen tukikohtaansa, aivan Petrovecin lentokentän kupeessa sijaitsevaan Camp Hetaan se siirtyi keväällä 2000. Samassa norjalaisten johtamassa Banski Rid-nimisessä leirissä toimivat lisäksi Irlannin, Iso-Britannian, Itävallan, Norjan, Ruotsin, Sveitsin ja Tshekin tasavallan vastaavat tukiyksiköt.

- Yhteistyötä alueen muihin kansallisuuksiin on yritetty kehitellä kaiken aikaa. Varsinaiset yhteishankinnat ovat toistaiseksi rajoittuneet vielä wc-paperin kaltaiseen bulkkitavaraan, mutta informaatiotasolla ollaan jo paljon pidemmällä. Jos joku löytää uuden ja edullisen hankintapaikan, menee tieto siitä varmasti myös alueen muille kansallisuuksille, selvittää NSE:n järjestyksessään kolmas päällikkö, majuri Timo Hyvönen. Ennen häntä päällikön tehtäviä ovat hoitaneet majurit Pekka Ahonen ja Mikko Suomela.

Vuodessa hankintoja
5 miljoonalla eurolla

NSE:n päätehtävänä on tehdä paikallishankintoja Puolustusvoimain kansainvälisen keskuksen eteen työnnettynä hankintayksikkönä pataljoonan tarpeisiin. Vuositasolla rahaa liikutellaan noin viiden miljoonan euron eli noin 30 markkavainajan verran. Pataljoonan materiaalihankinnoista peräti 60 prosenttia tulee NSE:n kautta ja loput 40 prosenttia hankkii Niinisalo. Kotimaasta käsin hoidetaan esimerkiksi kaiken sotavarustukseen liittyvän materiaalin hankinta.

NSE huolehtii myös Suomesta tulevan materiaalin vastaanotosta ja huolintatoimista sekä edelleen kuljetuksesta Kosovoon. Yksikön viime vuoden kokonaisbudjetti oli 5,01 miljoonaa euroa. Kaikkiaan NSE:llä työskentelee 16 suomalaista.

Timo Hyvösen mukaan NSE hankkii pataljoonalle tavaraa laidasta laitaan, sanan täydessä merkityksessä neuloista kontteihin asti. Ainoastaan ruoka ei kierrä Makedonian kautta, sen toimittaa Danish Camp Supply-niminen yritys, joka huolehtii Suomen pataljoonassa myös Camp Villen messin ja kenttäkaupan toiminnasta.

- Käytännössä kaikki hankinnat tehdään Kreikasta ja Makedoniasta, hän paljastaa.

Valtaosa Kreikasta ja Makedoniasta hankittavista tavaroista on huomattavastikin halvempaa kuin vastaava tavara Suomessa. Lisäksi paikallishankintojen etuna on niiden nopeus.

- Täältä tavara saadaan pataljoonaan päivän varoitusajalla, kun kuljetus rekalla Suomesta Kosovoon kestää hyvinkin kolme viikkoa, muistuttaa Hyvönen.

Kesään 2001 asti hankintoja tehtiin myös Bulgariasta. Matkat siihen suuntaan lopetettiin, kun suomalaisissa rekistereissä ollut VW Golf-merkkinen farmariauto varastettiin sofialaisen hotellin pihalta.

Suhteet pataljoonaan
hyvässä kunnossa

Hankintamatkoille suomalaiset lähtevät poikkeuksetta siviileissä ja siviiliautolla liikkuen. Näin pyritään välttämään paikallisen väestön turha provosoiminen.

- Paikallisten suhtautuminen meihin suomalaisiin on ollut poikkeuksetta erittäin positiivista, tiivistää majuri Timo Hyvönen.

Hyvönen ei itse halua asiaa korostaa, mutta myös NSE:n ja Suomen pataljoonan välit ovat tällä hetkellä erittäin hyvässä kunnossa. Hyvösen esimiehenä toimii pataljoonan eli samalla koko Suomen kontingentin komentaja, everstiluutnantti Jorma Ala-Sankila.

Majuri Hyvönen ei edes yritä kieltää sitä tosiasiaa, että ulkomailla toimimiseen liittyy myös hankaluuksia. Yksi suurimmista on hänen mukaansa balkanilaisten mentaliteetti, epäselvyydet ja vaikeudet on tapana kuitata kansainvälisin termein ?nema problema? tai ?maybe tomorrow?.

- Balkanilainen kauppakulttuuri poikkeaa melkoisesti suomalaisesta. Ikävä tosiasia on, etteivät paikalliset tavarantoimittajat pysty pitämään lupauksiaan likikään samalla tavalla, mihin me olemme tottuneet Suomessa. Niin toimitusajat kuin tavaran laatukin tuovat jatkuvasti eteen ikäviä yllätyksiä, eivätkä ennalta sovitut tapaamisajatkaan tahdo pitää paikkaansa.

Tavaran saatavuutta ajatellen Hyvönen kehuu Kreikkaa huomattavasti Makedoniaa paremmaksi alueeksi, mutta vastaavasti makedonialaiset ihmiset ovat kauppakumppaneina kreikkalaisia helpompia.

- Kreikkalaiset ovat ainakin minun kokemukseni mukaan varsin yksituumaista kansaa, hän ynnää.

Riskitekijöitä ei
ole varaa vähätellä

NSE:n yksittäinen hankkija saattaa joutua ottamaan matkalle lähtiessään mukaan jopa 40 000 euroa käteistä rahaa, mikä tuo toimintaan omat riskitekijänsä. Kertaakaan suomalaisia ei ole kuitenkaan edes yritetty ryöstää. Toistaiseksi ainoa menetys on edellä mainittu autovarkaus Bulgariassa.

- Täällä ei voi unohtaa myöskään liikenteen riskejä. Kilometrejä tulee vuodessa todella paljon, eikä balkanilaista liikennekulttuuria voi tosiaankaan verrata suomalaiseen, muistuttaa Hyvönen.

Nykyinen NSE on kuitenkin selvinnyt kaoottisesta liikenteestä kiitettävin paperein. Tätä kirjoitettaessa ei yksikön käytössä oleviin autoihin ole nimittäin tullut edes peltivaurioita.

- Varovaisuuteen on toki kiinnitetty myös erityistä huomiota, Hyvönen korostaa koputtaen samalla kuin varmimmaksi vakuudeksi edessään olevan ulkopöydän maalaamatonta puuta sormillaan.

NSE:n noudattamat tulli-, kuljetus- ja turvallisuussäännökset antaa Skopjessa toimiva KFOR-esikunta, tanskalaisen kenraalin johtama KFOR Rear.

Majoitustiloja
kymmenelle

Suomen NSE:llä on myös majoitustiloja, joita sekä kontingentin alueelle saapuvat vieraat että Suomen pataljoonan miehet käyttävät varsin säännöllisesti. Majoitushuoneita on kaikkiaan kuusi ja ?paikkoja vastaavasti kymmenen.

- Suurimman vierailijaryhmän muodostavat varmasti lomille lähtijät ja autojen ulkoiluttajat, Timo Hyvönen viittaa Skopjessa olevaan suomalaisen auto-osuuskunnan hallitsemaan parkkipaikkaan, rauhanturvaajien peltilehmiään varten perustamaan läyhyparkkiin.

Asko Tanhuanpää


Suomalaisrauhanturvaajat eivät elätä seksiorjakauppiaita

Itäisen Euroopan vitsaus, ihmisoikeuksia polkeva ihmiskauppa ja prostituutio, ei saa lanttiakaan suomalaisilta rauhanturvaajilta. Rauhanturvakoulutuksessa käsitellään naisten aseman huomioon ottamista.

Itä-Euroopan useilla alueilla levoton ja epävarma tilanne on johtanut ihmiskaupan nopeaan kasvuun. Nuorille tytöille kerrotaan mahdollisesta paremmasta elämästä ja työpaikasta, mutta heidät muilutetaankin rajojen yli seksiorjiksi.

Järjestäytynyt rikollisuus pomoineen pyörittää prostituutiota lähellä rauhanturva-alueita, ja Me Naiset -lehden 26. huhtikuuta ilmestyneessä artikkelissa haastateltu ihmiskaupan 18-vuotias uhri kertookin, että rauhanturvaajat ovat varsin hyviä asiakkaita. Hyviä asiakkaita kaikissa sanan merkityksissä: He käyttävät palvelua, mutta ovat kohteliaita eivätkä lyö ja toisinaan tarjoutuvat ostamaan kärsivän tytön pois bordellista.

Todennäköisesti sotilaat ovat suuri tulonlähde. Puolan Strong Resolve 02 -kriisinhallintaharjoituksessa harjoitusalueen lähiteillä norkoili paljon prostituoituja näin maallikkosilmin arvioiden. Varoiteltiinpa heistä jo ennen harjoitusta. Osa eurooppalaisista harjoitusjoukoista kantoikin mukanaan kasapäin kondomeja.

Suomalaisilla ehdoton ei

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtaja, eversti Juha Kilpiä kertoo, että rauhanturvakoulutuksessa käsitellään naisten asemaan liittyviä asioita. Ennen toimialueelle lähtöä suomalaiset rauhanturvaajat saavat noin neljä viikkoa kestävän koulutuksen. Toimialuekoulutuksessa heille selvitetään paikalliset olosuhteet, tavat ja käyttäytyminen. Naisten asema saa erityishuomiota paikallishistorian valossa, sillä rauhanturvaajien on hyvä tuntea toimialueen kulttuuriset painotukset.
Eversti Kilpiän mukaan rauhanturvajoukon henkilöstön välinen ja paikallisten kanssa tapahtuva seksuaalinen kanssakäyminen on ehdottomasti kiellettyä.

Vapaa-ajalla?

­ Täytyy ottaa huomioon kaksi asiaa. Operaatioalueella seksuaalinen toiminta on ehdottomasti kielletty eikä se olisi mahdollistakaan. Vapaa-aikaa ei voida valvoa eikä siihen pystytä puuttumaan, vastaa everstiluutnantti Reima Helminen Pääesikunnan kansainväliseltä osastolta.
­ Yhtään tapausta ei tietooni ole tullut, Helminen jatkaa.
Yksiselitteisen kiellon toteutumista valvotaan, ja jos rikkeitä esiintyy, niistä rangaistaan.

Jatkuvaa valistusta

Valistuksella on paikkansa puberteetinkin ohittaneiden koulutuksessa. Rauhanturvaajille painotetaan, että prostituoitujen kanssa häslääminen on turvallisuusriski monesta näkökulmasta.

Koska ihmiskauppa on Itä-Euroopassa lähes järjestään rikollisuuden organisoimaa, on kiristetyksi tulemisen mahdollisuus olemassa. Ja kuka rikollisuutta muutenkaan haluaisi tukea? Myös vihollisen mahdollisuus tiedustelutoimintaan tuodaan esiin.

Henkilökohtaisella tasolla riskit ovat lähinnä terveydellisiä. Rauhanturvajoukkojen lääkäri valistaa sukupuolitaudeista sekä muista terveyttä vaarantavista paikallisista tekijöistä ja niiden torjunnasta.

Ei koeta suomalaisten ongelmaksi

Miksi tätä kyseenalaista palvelua ei koeta suomalaisrauhanturvaajien ongelmaksi, selviää hyvin hoidetuilla taustoilla. Rauhanturvaajat ovat vapaaehtoisia ja motivoituneita reserviläisiä, joilla asiat kotona ovat usein kunnossa. Myös hyvän huoltolentojärjestelyn avulla omaisilla on hyvät tapaamismahdollisuudet.

Eversti Kilpiän mukaan mutkikkaampi asia on se, miten rauhanturvajoukko voi tehtäviensä ja valtuuksiensa puitteissa vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin ja vuosisatoja vanhoihin lakeihin, perinteisiin ja tapoihin.

Nyt, kun Balkanin alueen tilanne on sotatoimiltaan rauhoittumassa, nousevat rauhanturvaajien ihmissuhdetaidot tärkeäksi välineeksi kansojen jälleenrakennustyössä.

Tuomas Rauhala

Juttu on luvalla lainattu Ruotuväki-lehdessä 13/2002

Komentaja vaihtui Kosovossa

Komentaja vaihtui Kosovon pataljoonassa torstaina, elokuun 1. päivänä. Vuoden pituisen pestin päättyessä kotimaahan puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtajaksi siirtyvä eversti Jorma Ala-Sankila luovutti pataljoonan komentajan tehtävät everstiluutnantti Hannu Alénille. Ennen Kosovoon tuloaan Hannu Alén on palvellut Hämeen Jääkäripataljoonan komentajana Parolassa.

Pataljoonan komentopaikalla Lipljanissa keskiviikkona 31.7. pidettyä komentajan vaihtoparaatia oli seuraamassa puolustusvoimien edustajana pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Hollo. Juhlapuheessaan kenraali Hollo korosti Kosovon operaation merkitystä puolustusvoimille. Hänen mukaansa Kosovon pataljoona on kansainvälisesti puolustusvoimien näkyvin joukko ja samalla suomalaisen sotilaskoulutuksen näyteikkuna maailmalla.

Vuodesta 1956 lähtien 43000 suomalaista on osallistunut erilaisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin. Tällä hetkellä noin tuhat suomalaista palvelee yhdessätoista operaatiossa eri puolilla maailmaa.

Mika Vuolle


Kansainvälisessä Keskuksessa vaihtui johtaja

Kosovon pataljoonan komentajan tehtävistä kotiutunut eversti Jorma Ala-Sankila otti Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtajan tehtävät vastaan Karjalan Prikaatin komentajaksi siirtyneeltä eversti Juha Kilpiältä 9.8. Niinisalossa.
Eversti Kilpiä ehti luotsata Puolustusvoimien Kansainvälistä Keskusta liki kahden vuoden ajan.

Vaihtoparaatin yhteydessä eversti Jorma Ala-Sankila totesi PvKvK:n henkilöstömäärän olevan alimitoitetun annettuihin työtehtäviin nähden. PvKvK värvää ja kouluttaa toimialueelle lähtevät rauhanturvaajat. PvKvK myös huoltaa käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot. Eversti Ala-Sankila korostaa, että keskuksen on pysyttävä ajan hermolla kehittämällä koulutusta ja muita toimintoja. Lenkin katkeaminen Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kohdalla lamauttaisi koko järjestelmän.
 

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtaja eversti Jorma Ala-Sankila.
  • ikä 45 vuotta
  • ylennetty everstiksi 4.6.2002
  • varusmieskoulutukseltaan laskuvarjojääkäri
  • rauhanturvatehtävät: Bosnia 1997, Kosovo 2001-2002
  • harrastukset: kuntoliikunta, heraldiikka   
Joukko-osastolipun luovutus uudelle johtajalle.
Everstit Juha Kilpiä ja Jorma Ala-Sankila saapumassa paraatikentälle.

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen joukko-osastolippu poistuu paraatikentältä.
Teksti ja kuvat:
Martti Tikka

Skandinaavista raivausyhteistyötä Kosovossa

Norjalaiset KFOR-joukkojen miinanraivaajat ovat raivanneet kahdeksan ja puoli tuhatta räjähdettä neljän kuukauden aikana Pristinan lentokentän entiseltä ammusvarikolta Kosovossa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat avustaneet Raisu-raivausajoneuvoineen norjalaisia tässä mittavassa urakassa.

Naton koneet pommittivat raskaasti Goles-vuorella Pristinan lentokentän vieressä olevaa Jugoslavian armeijan ja ilmavoimien ammusvarikkoa Kosovon sodassa vuonna 1999. Pristinan lentokenttä oli sodan aikaan Jugoslavian ilmavoimien tärkeimpiä tukikohtia. Sinne oli sijoitettu valtaosa maan parhaista Mig-29 –hävittäjistä. Heti sodan jälkeen lentokenttä nousi maailmanpolitiikan kuumaksi perunaksi, kun venäläiset laskuvarjojoukot ajoivat Bosniasta kentälle ja miehittivät sen juuri ennen Naton maajoukkojen saapumista alueella.

 

Raisu työssään Kosovossa
Raisu työssään

Pommitusten jäljiltä laaja ammusvarikon alue on täynnä tuhottuja bunkkereita. Täsmäpommien räjähdyksissä maastoon sinkoutui laajalti ampumatarvikkeita, jotka jäivät räjähtämättömiksi. Alueella on myös runsaasti rypälepommien tytärammuksia ja varikkoa ympäröi Jugoslavian armeijan rakentama miinakenttä.

Goles-vuoren raivausurakka alkoi jo toukokuussa. - Loppua ole vieläkään näkyvissä, eikä aluetta saada ikinä täysin turvalliseksi, kertoo Norjan pataljoonan tiedotusupseeri Håvard Walla.

– Varikolla on vielä myös seitsemän bunkkeria, joita ei ole tutkittu Walla sanoo. Yhdestä bunkkerin rauniosta norjalaiset löysivät pienen määrän ilmatorjuntatykin ammuksia.

Raisu ja miinakoirat apuna

Suomen Kosovon pataljoonan kaksi raivausajoneuvoa olivat alkukesästä Golesilla mukana puhdistamassa varikon aidan viereen rakennettua miinoitetta. Suomen Pataljoonan pioneeripäällikkö majuri Timo Kytölehto kuvailee alueen maastoa erittäin vaikeaksi. - Maaperä on pehmeää ja korkeuserot huomattavia. Kuitenkin Raisun kyky liikkua maastossa yllätti norjalaiset, Kytölehto toteaa.

 


Tässä työssä kannattaa olla tarkka

Reilun kuukauden aikana suomalaiset raivausajoneuvot raivasivat noin kolmesataa jalkaväkimiinaa ja räjähtämätöntä ammusta. Raisun ryöpytyksen jälkeen norjalaisten miinanraivaajien oli vielä tutkittava käsipelillä koko raivattu alue uudestaan. Myös miinakoiria käytettiin miinojen ja räjähteiden etsimisessä.

Mika Vuolle
Tiedotusupseeri
Suomen Pataljoona, Kosovo

 

In the service of peace