skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Suomalaisrauhanturvaajat eivät elätä seksiorjakauppiaita

Itäisen Euroopan vitsaus, ihmisoikeuksia polkeva ihmiskauppa ja prostituutio, ei saa lanttiakaan suomalaisilta rauhanturvaajilta. Rauhanturvakoulutuksessa käsitellään naisten aseman huomioon ottamista.

Itä-Euroopan useilla alueilla levoton ja epävarma tilanne on johtanut ihmiskaupan nopeaan kasvuun. Nuorille tytöille kerrotaan mahdollisesta paremmasta elämästä ja työpaikasta, mutta heidät muilutetaankin rajojen yli seksiorjiksi.

Järjestäytynyt rikollisuus pomoineen pyörittää prostituutiota lähellä rauhanturva-alueita, ja Me Naiset -lehden 26. huhtikuuta ilmestyneessä artikkelissa haastateltu ihmiskaupan 18-vuotias uhri kertookin, että rauhanturvaajat ovat varsin hyviä asiakkaita. Hyviä asiakkaita kaikissa sanan merkityksissä: He käyttävät palvelua, mutta ovat kohteliaita eivätkä lyö ja toisinaan tarjoutuvat ostamaan kärsivän tytön pois bordellista.

Todennäköisesti sotilaat ovat suuri tulonlähde. Puolan Strong Resolve 02 -kriisinhallintaharjoituksessa harjoitusalueen lähiteillä norkoili paljon prostituoituja näin maallikkosilmin arvioiden. Varoiteltiinpa heistä jo ennen harjoitusta. Osa eurooppalaisista harjoitusjoukoista kantoikin mukanaan kasapäin kondomeja.

Suomalaisilla ehdoton ei

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtaja, eversti Juha Kilpiä kertoo, että rauhanturvakoulutuksessa käsitellään naisten asemaan liittyviä asioita. Ennen toimialueelle lähtöä suomalaiset rauhanturvaajat saavat noin neljä viikkoa kestävän koulutuksen. Toimialuekoulutuksessa heille selvitetään paikalliset olosuhteet, tavat ja käyttäytyminen. Naisten asema saa erityishuomiota paikallishistorian valossa, sillä rauhanturvaajien on hyvä tuntea toimialueen kulttuuriset painotukset.
Eversti Kilpiän mukaan rauhanturvajoukon henkilöstön välinen ja paikallisten kanssa tapahtuva seksuaalinen kanssakäyminen on ehdottomasti kiellettyä.

Vapaa-ajalla?

­ Täytyy ottaa huomioon kaksi asiaa. Operaatioalueella seksuaalinen toiminta on ehdottomasti kielletty eikä se olisi mahdollistakaan. Vapaa-aikaa ei voida valvoa eikä siihen pystytä puuttumaan, vastaa everstiluutnantti Reima Helminen Pääesikunnan kansainväliseltä osastolta.
­ Yhtään tapausta ei tietooni ole tullut, Helminen jatkaa.
Yksiselitteisen kiellon toteutumista valvotaan, ja jos rikkeitä esiintyy, niistä rangaistaan.

Jatkuvaa valistusta

Valistuksella on paikkansa puberteetinkin ohittaneiden koulutuksessa. Rauhanturvaajille painotetaan, että prostituoitujen kanssa häslääminen on turvallisuusriski monesta näkökulmasta.

Koska ihmiskauppa on Itä-Euroopassa lähes järjestään rikollisuuden organisoimaa, on kiristetyksi tulemisen mahdollisuus olemassa. Ja kuka rikollisuutta muutenkaan haluaisi tukea? Myös vihollisen mahdollisuus tiedustelutoimintaan tuodaan esiin.

Henkilökohtaisella tasolla riskit ovat lähinnä terveydellisiä. Rauhanturvajoukkojen lääkäri valistaa sukupuolitaudeista sekä muista terveyttä vaarantavista paikallisista tekijöistä ja niiden torjunnasta.

Ei koeta suomalaisten ongelmaksi

Miksi tätä kyseenalaista palvelua ei koeta suomalaisrauhanturvaajien ongelmaksi, selviää hyvin hoidetuilla taustoilla. Rauhanturvaajat ovat vapaaehtoisia ja motivoituneita reserviläisiä, joilla asiat kotona ovat usein kunnossa. Myös hyvän huoltolentojärjestelyn avulla omaisilla on hyvät tapaamismahdollisuudet.

Eversti Kilpiän mukaan mutkikkaampi asia on se, miten rauhanturvajoukko voi tehtäviensä ja valtuuksiensa puitteissa vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin ja vuosisatoja vanhoihin lakeihin, perinteisiin ja tapoihin.

Nyt, kun Balkanin alueen tilanne on sotatoimiltaan rauhoittumassa, nousevat rauhanturvaajien ihmissuhdetaidot tärkeäksi välineeksi kansojen jälleenrakennustyössä.

Tuomas Rauhala

Juttu on luvalla lainattu Ruotuväki-lehdessä 13/2002

Komentaja vaihtui Kosovossa

Komentaja vaihtui Kosovon pataljoonassa torstaina, elokuun 1. päivänä. Vuoden pituisen pestin päättyessä kotimaahan puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtajaksi siirtyvä eversti Jorma Ala-Sankila luovutti pataljoonan komentajan tehtävät everstiluutnantti Hannu Alénille. Ennen Kosovoon tuloaan Hannu Alén on palvellut Hämeen Jääkäripataljoonan komentajana Parolassa.

Pataljoonan komentopaikalla Lipljanissa keskiviikkona 31.7. pidettyä komentajan vaihtoparaatia oli seuraamassa puolustusvoimien edustajana pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Hollo. Juhlapuheessaan kenraali Hollo korosti Kosovon operaation merkitystä puolustusvoimille. Hänen mukaansa Kosovon pataljoona on kansainvälisesti puolustusvoimien näkyvin joukko ja samalla suomalaisen sotilaskoulutuksen näyteikkuna maailmalla.

Vuodesta 1956 lähtien 43000 suomalaista on osallistunut erilaisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin. Tällä hetkellä noin tuhat suomalaista palvelee yhdessätoista operaatiossa eri puolilla maailmaa.

Mika Vuolle


Kansainvälisessä Keskuksessa vaihtui johtaja

Kosovon pataljoonan komentajan tehtävistä kotiutunut eversti Jorma Ala-Sankila otti Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtajan tehtävät vastaan Karjalan Prikaatin komentajaksi siirtyneeltä eversti Juha Kilpiältä 9.8. Niinisalossa.
Eversti Kilpiä ehti luotsata Puolustusvoimien Kansainvälistä Keskusta liki kahden vuoden ajan.

Vaihtoparaatin yhteydessä eversti Jorma Ala-Sankila totesi PvKvK:n henkilöstömäärän olevan alimitoitetun annettuihin työtehtäviin nähden. PvKvK värvää ja kouluttaa toimialueelle lähtevät rauhanturvaajat. PvKvK myös huoltaa käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot. Eversti Ala-Sankila korostaa, että keskuksen on pysyttävä ajan hermolla kehittämällä koulutusta ja muita toimintoja. Lenkin katkeaminen Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kohdalla lamauttaisi koko järjestelmän.
 

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtaja eversti Jorma Ala-Sankila.
  • ikä 45 vuotta
  • ylennetty everstiksi 4.6.2002
  • varusmieskoulutukseltaan laskuvarjojääkäri
  • rauhanturvatehtävät: Bosnia 1997, Kosovo 2001-2002
  • harrastukset: kuntoliikunta, heraldiikka   
Joukko-osastolipun luovutus uudelle johtajalle.
Everstit Juha Kilpiä ja Jorma Ala-Sankila saapumassa paraatikentälle.

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen joukko-osastolippu poistuu paraatikentältä.
Teksti ja kuvat:
Martti Tikka

Skandinaavista raivausyhteistyötä Kosovossa

Norjalaiset KFOR-joukkojen miinanraivaajat ovat raivanneet kahdeksan ja puoli tuhatta räjähdettä neljän kuukauden aikana Pristinan lentokentän entiseltä ammusvarikolta Kosovossa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat avustaneet Raisu-raivausajoneuvoineen norjalaisia tässä mittavassa urakassa.

Naton koneet pommittivat raskaasti Goles-vuorella Pristinan lentokentän vieressä olevaa Jugoslavian armeijan ja ilmavoimien ammusvarikkoa Kosovon sodassa vuonna 1999. Pristinan lentokenttä oli sodan aikaan Jugoslavian ilmavoimien tärkeimpiä tukikohtia. Sinne oli sijoitettu valtaosa maan parhaista Mig-29 –hävittäjistä. Heti sodan jälkeen lentokenttä nousi maailmanpolitiikan kuumaksi perunaksi, kun venäläiset laskuvarjojoukot ajoivat Bosniasta kentälle ja miehittivät sen juuri ennen Naton maajoukkojen saapumista alueella.

 

Raisu työssään Kosovossa
Raisu työssään

Pommitusten jäljiltä laaja ammusvarikon alue on täynnä tuhottuja bunkkereita. Täsmäpommien räjähdyksissä maastoon sinkoutui laajalti ampumatarvikkeita, jotka jäivät räjähtämättömiksi. Alueella on myös runsaasti rypälepommien tytärammuksia ja varikkoa ympäröi Jugoslavian armeijan rakentama miinakenttä.

Goles-vuoren raivausurakka alkoi jo toukokuussa. - Loppua ole vieläkään näkyvissä, eikä aluetta saada ikinä täysin turvalliseksi, kertoo Norjan pataljoonan tiedotusupseeri Håvard Walla.

– Varikolla on vielä myös seitsemän bunkkeria, joita ei ole tutkittu Walla sanoo. Yhdestä bunkkerin rauniosta norjalaiset löysivät pienen määrän ilmatorjuntatykin ammuksia.

Raisu ja miinakoirat apuna

Suomen Kosovon pataljoonan kaksi raivausajoneuvoa olivat alkukesästä Golesilla mukana puhdistamassa varikon aidan viereen rakennettua miinoitetta. Suomen Pataljoonan pioneeripäällikkö majuri Timo Kytölehto kuvailee alueen maastoa erittäin vaikeaksi. - Maaperä on pehmeää ja korkeuserot huomattavia. Kuitenkin Raisun kyky liikkua maastossa yllätti norjalaiset, Kytölehto toteaa.

 


Tässä työssä kannattaa olla tarkka

Reilun kuukauden aikana suomalaiset raivausajoneuvot raivasivat noin kolmesataa jalkaväkimiinaa ja räjähtämätöntä ammusta. Raisun ryöpytyksen jälkeen norjalaisten miinanraivaajien oli vielä tutkittava käsipelillä koko raivattu alue uudestaan. Myös miinakoiria käytettiin miinojen ja räjähteiden etsimisessä.

Mika Vuolle
Tiedotusupseeri
Suomen Pataljoona, Kosovo

 

Rauhanturvaajan kurssi Pirkanmaalla

Pirkanmaan Sinibaretit järjestivät yhteistyössä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa Rauhanturvaajan kurssin Satakunnan Lennoston alueella Pirkkalassa 13.-15.9.2002. Ensimmäisen kerran sama kurssi oli järjestetty Pirkanmaalla viime vuoden keväällä Ensimmäisestä kurssista saadun palautteen perusteella käytännön osuutta oli tällä kurssilla lisätty ja luentoja vähennetty.

Tsekkausta tsekkarilla

Kurssi aloitettiin perjantaina kello 17 kurssilaisten varustamisella. Maastopukuiset kurssilaiset siirtyivät tämän jälkeen Satakunnan Lennoston esikuntakomppanian auditorioon, missä pidettiin kaikki kurssin luento-osuudet. Perjantai-illan esitelmät käsittelivät rauhanturvaajaksi hakeutumista ja rauhanturvaamisen historiaa. Telttamajoitusta päästiin pystyttämään kello puoli yhden aikaan yöllä.

Lauantai-aamu aloitettiin Patrian tuoteinsinööri Markus Louhivuoren esitelmällä Sisu XA-sarjan (= "Pasi") -miehistönkuljetusvaunuista ja Raisu-miinanraivausajoneuvosta. Markus oli lainannut työpaikaltaan Pasin, jolla kurssilaiset kyyditettiin Lennoston ampumaradan maastoon lounaalle ja rastikoulutukseen.

Rastikoulutusvaiheen aiheina olivat: aseenkäsittely, viestiliikenneharjoittelu ja henkilötarkastus, joita käsiteltiin rauhanturvatehtävien näkökulmasta. Rynnäkkökivääriammunnan jälkeen siirryttiin kurssin sotilaalliseen eli soveltavaan osuuteen, jossa kurssilaiset toimivat kahtena ryhmänä ja perustivat kaksi vartioasemaa ja check-pointia. Maaliosasto piilotteli autoihinsa erilaisia aseita ja räjähteitä ja yritti kuljettaa niitä check-pointien läpi, usein kuitenkin epäonnistuen.

Check-point-toiminnan ohessa kurssilaiset tekivät yöpartion, jossa oli tehtävänä löytää ja pidättää kaksi aseellista alueella ammuskellutta henkilöä. Kumpikin partioryhmä sekä löysi että onnistui pitkähköjen neuvottelujen jälkeen pidättämään aseelliset ilman käsikähmää ja tilanteen liiallista kärjistymistä.

"Mitäs täältä löytyy?"

Sunnuntai-aamuna kurssilaiset herätettiin lähipuolustushälytyksellä ja aseman vahvennuskäskyllä. Aamupäivällä harjoiteltiin tilapäisen check-pointin perustamista Pasia hyväksikäyttäen. Kumpikin ryhmä sai tsekkarin perustettua kiitettävällä ripeydellä.

Kurssin päätteeksi Ville Mäntysaari luennoi Suomen Sinibarettilitosta ja kertoi mistä lähteistä voi hankkia lisätietoa rauhanturvaamiseen liittyvistä asioista. Lopuksi katsottiin Pauli Aalto-Setälän toimittama rauhanturvaamisaiheinen video: Chance for Peace.

Kurssilaisia oli yhteensä 17, joista kaksi naista. Iältään kurssilaiset olivat paria poikkeusta lukuunottamatta 20-25-vuotiaita. Lähes kaikki kouluttajat olivat Pirkanmaan Sinibarettien jäseniä. Kouluttajilla  oli rauhanturvakokemusta hyvin pitkältä aikajänteeltä. Vanhin kouluttaja oli ollut Kyproksella jo 1960-luvulla ja nuorin kotiutunut Kosovosta viime keväänä.


Autosta löydettiin räjähteitä ja kuski otettiin henkilötarkastukseen.

Kurssilaisten odotukset kurssin suhteen täyttyivät kiitettävästi ainakin päätellen siitä, että kurssin yleisarvosanaksi kurssilaiset antoivat keskimäärin 4,375 (asteikko 1-5), eikä kukaan antanut nelosta huonompaa yleisarvosanaa. Usea kurssilainen olikin jo jättänyt hakemuksen rauhanturvaamispalvelukseen, jolloin palvelukseen mahdollisesti päästessä kurssilaisilla on jo hiukan ennakkokäsitystä ainakin "tavallisen" vartiojääkärin tehtävistä.

Kurssi-ilmapiiri pysyi koko ajan rentona, mutta kuitenkin asiallisena. Huumoria tarjosi varsinkin maaliosaston kekseliäisyys: Aikapommiksi viriteltiin termospulloon kytketty herätyskello, tarkastettavien autojen takaluukkuihin tehtiin mitä erilaisimpia vetopommivirityksiä yms.

Erityinen kiitos vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle ja tälle kurssille annetusta tuesta kuuluu tällä kertaa kiireiselle PvKvK:lle, missä oli samaan aikaan Kosovon rotaatiokoulutus ja luutnantti Paul Ramsténille, joka 70-tuntisen työviikkonsa jälkeen piti perjantai-iltana kiinnostavan ja erittäin asiantuntevan esitelmän rauhanturvaajaksi hakeutumisesta ja PvKvK:ssa annettavasta koulutuksesta.

Ensi vuonna tempaistaan taas samoissa merkeissä.

Ilpo Komulainen
kurssin johtaja

Kuso Kulkee

In the service of peace