Pitkät jutut

Mikä KVM?

Tietoja

Julkaistu: 18.10.2006

Kirjoittanut Ville Mäntysaari

Kategoria: Pitkät jutut

Etyjin Kosovon missioni ei ole pelkkä sotilastarkkailu-missioni

  Kosovossa on meneillään Etyjin tähänastisista suurin, vaikein ja haasteellisin operaatio. Kosovo  Verification Missionin (KVM) tehtävänä on tarkkailla tulitauon säilymistä ja joukkojen siirtoja, auttaa pakolaisia palaamaan ja auttaa siviiliyhteiskunnan ja demokratian rakentamisessa. KVM raportoi tekemisistään ja havainnoistaan Etyjille ja YK:n  turvallisuusneuvostolle. Tehtävää ei siis ETYJ-tarkkailijoilta tai -todentajilta puutu. Ammuskelu jatkuu ja toistaiseksi ei vielä ole päästy tehtävässä kuin alkuun. Tällä hetkellä operaatio muistuttaa paljon YK:n sotilastarkkailuoperaatioita, mutta jos, ja kun rauhanneuvotteluissa edetään ja tilanne Kosovossa rauhoittuu, operaation luonne muuttuu.

 KVM koostuu 2000 Etyj-tarkkailijasta, joita johtaa kokenut diplomaatti suurlähettiläs William G. Walker Yhdysvalloista. Tarkkailijoita on yli kolmestakymmenestä Etyjin 55 jäsenmaasta. Suinkaan kaikilla tarkkailijoilla ei ole sotilastaustaa vaan tarkkailijat koostuvat myös poliiseista, ihmisoikeusasiantuntijoista, demokratisoinnin asiantuntijoista, pakolaisasioiden asiantuntijoista, hallintoviranomaisista, teknisistä tukijoukoista ja tulevaisuudessa myös vaalitarkkailijoista.
Parhaillaan on sotilastaustan omaavien henkilöiden rekrytointi lopetettu ja KVM etsii eri erikoisalojen, kuten ihmisoikeuksien, demokratisoinnin ja poliisin, asiantuntijoita.

William G. Walker keskustelee paikallisten kanssa jossain päin Kosovoa

Etyjin tarkailijat tarkastamassa serbien asemaa Bodujevossa

  Suomalaisia tarkkailijoita operaatiossa on 35. He ovat Etyjin rekrytointitavan mukaan kansallisen ulkoministeriön palkkaamia. Toisin sanoen he ovat UM:n palkkaamia virkamiehiä, jotka on komennettu virkamatkalle Etyj-missioon.
Myöskään suomalaiset Etyj-tarkkailijat eivät ole pelkkiä sotilaita vaan eri alojen asiantuntijoita kuten sairaanhoitajia, lääkäreitä, teknikoita, lehtimiehiä, YK-virkamiehiä. Yhteistä kaikille Etyj-tarkkailijoillemme on vankka oman alansa tuntemus ja kansainvälinen kokemus.
Suomalaiset tarkkailijat palvelevat eri puolilla Kosovoa noin 20 eri paikkakunnalla.

Ville Mäntysaari

Jälkihoito etenee

Tietoja

Julkaistu: 18.10.2006

Kirjoittanut Virpi Aholainen

Kategoria: Pitkät jutut

RAUHANTURVAAJIEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ
HENKINEN TUKEMINEN SINIBARETTILIITOSSA TYÖN ALLE

Rauhanturvatehtävissä palvellut on veteraani ja veteraani on kohdannut sodan kauheuksia - ei siinä määrin kuin sotaveteraanimme, mutta himppusen kuitenkin. Monesti kotimaahan tullaan takaisin työttömiksi. Myös kotimaan pari-, perhe- ja ystävyyssuhteet ovat saattaneet kärsiä komennuksen aikana, sillä yhteydenpito toimialueelta on vaikeaa. Kotimaan yhteiskunta tuntuu vieraalta, Kukaan ei ymmärrä ja nekin, jotka ymmärtävät, ovat toimialueelle vielä jääneitä tai yhtä aikaa kotiutuessa eri puolille Suomea levinneitä, saman kokeneita ystäviä. Veteraani jää yksin ongelmineen.

Nyt yksinäisyyteen on onneksi kuitenkin luvassa muutoksia. Suomen Sinibarettiliitto on ryhtynyt suunnittelemaan Puolustusministeriön, valvontajoukkojen ja YK-koulutuskeskuksen tuella veteraaneilleen henkistä jälkihoitoa vai pitäisikö sanoa pelkästään henkistä hoitoa, sillä apua aiotaan tarjota niin lähtöä suunnitteleville, lähteville, palveluksessa oleville kuin kotiutuneillekin.

Henkisen tuen tarvetta aiotaan kartoittaa tutkimustyöllä. Maahan aiotaan perustaa rauhanturvaveteraaneista koulutettu tukihenkilöverkosto, jonka avulla apua tarvitsevat otettaisiin asiaan perehtyneiden huomaan. Suunnitteilla on rauhanturvaajien ikioma työpörssi, jossa työtä voitaisiin niin tarjota kuin hakeakin. Rauhanturvatyön julkisuuskuvaa pyritään kiillottamaan avoimen tiedottamisen avulla. Apua aiotaan tarjota myös rauhanturvaajien perheille. Näin siksi, että myös kotirintamalla koetaan hätää ja sopeutumisvaikeuksia. Näitä ja paljon muuta on kehitteillä. Tavoitteena on, että rauhanturvatehtäviin lähtee vain henkisesti terveitä, siellä palvelee vain henkisesti terveitä ja kotiin palaa henkisesti terveitä uudelleenkin rauhanturvatehtäviin terveenä kykeneviä veteraaneja. Ja että terveiden veteraanien rinnalla elää terveitä perheitä.

Suomen Sinibarettiliiton kevätkokouksessa Ikaalisissa 13.3.1999 päätettiin, että projektia johtamaan ryhtyy allekirjoittanut, Suomen Sinibarettiliiton hallituksen jäsen ja Pohjois-Savon Sinibaretit ry:n puheenjohtaja. Alun projektityöryhmään kuuluvat myös Anita Starck ja Monica Röberg Varsinais-Suomen Sinibaretit ry:stä sekä Suomen Sinibarettiliiton puheenjohtaja Vesa Yrjölä. Mainittujen lisäksi projektiryhmään nimetään jäseniä puolustusvoimista ja puolustusministeriöstä. Sinibarettiliitto julkaisee puolustusministeriön tuella Monica Röbergin vetämän tutkimuksen "Kotona ja kaukana" jaettavaksi sekä YK-koulutuskeskuksessa Niinisalossa että valvontajoukoissa. Mitä projektin rahoitukseen tulee on puolustusministeriö ilmoittanut tukevansa projektia erikseen määriteltävällä tavalla. Liitolle ja yhdistyksille projektista ei tule koitumaan kustannuksia, sen sijaan työtä asian parissa riittää.

Kaikki apu on tarpeen ja avunanto koskee kaikkia rauhanturvaveteraaneja. Sinuakin tarvitaan.

Virpi Aholainen
Jälkihoito-projektiryhmän johtaja

Tehtäväkohtainen palkkaus

Tietoja

Julkaistu: 18.10.2006

Kirjoittanut Kimmo Wirén

Kategoria: Pitkät jutut

Tehtäväkohtainen palkkaus on ollut käytössä Libanonissa syyskusta 1998 lukien. Nyt uuden järjestelmän piiriin siirtyy myös SJP/SFOR huhtirotaatiosta lähtien.
Huhtikuussa palvelukseen astuva uusi henkilöstö kuuluu uuden palkkauksen piiriin ja tekee palvelussitoumuksensa sen mukaisesti. YK-KoulK vastaa sitoumusten laatimisesta uudelle henkilöstölle. Huhtikuussa kotiutuva väestö noudattaa nykyistä palkkaustaan palvelunsa loppuun. Se henkilöstö, joka on astunut palvelukseen ennen huhtukuuta ja jatkaa edelleen, tulee uuden palkkausjärjestelmän piiriin toukokuun alusta lukien. Kontingentin komentajalla on käytössään erityinen palkkasumma, josta hän voi harkintansa mukaan määrätä maksettavaksi henkilökohtaista lisää rauhanturvaajalle, joka on erityisesti kunnostaunut tehtävässään. Eli palvelusporkkana säilyy, mutta porkkanoita ei ole kaikille. 

Bosniassa siirrytään myös tehtäväkohtaiseen palkkaukseen. Autonkuljettaja palvelee jääkärin arvolla ja tienaa kahdeksan tonnia kuussa.

Erilaisia tehtäviä rt-joukossa on noin 200. Niihin on myös määrätty palvelusarvo ja palkkaluokka. palkkaluokkiakin on 10, joista osa on viellä jaettu A ja B osiin. Itse rahamäärä (palkka) noudattelee kutakuinkin vanhaa järjestelmää. Joissain tapauksissa on nousua ja toisissa laskua.
Yleinen palveluskesto on vuosi, joten vanhaan järjestelmään verrattuna myös kokonaisansiotaso joko laskee tai nousee.

Tehtäväkohtaisessa palkkauksessa on hyviä puolia. Ristiriitaa aiheuttaneet jämäautomaatit rotaatioittain poistuvat. Porkkana taas voidaan antaa sille, joka sen ansaitsee. Toisaalta tämäkään järjestelmä ei ole idioottivarma. Silti johtajanasi saattaa olla epäsosiaalinen henkilö, kunhan hänellä vaan on sopivammat paperit kuin sinulla.

Oli miten oli, kokonaisuutta katsoen uusi palkkaus on ihan kelpo. Tarkennuksia varmasti tulee aikaa myöden. Täytyy muistaa, että ansiotaso on noussut huomattavasti, koska päiväraha on kaikille sama 165mk/vrk. Eli joka tapauksessa kuukausittainen tilisi on yli kymppitonnin.

  Taulukossa on käytetty SJP/SFORin nimikkeitä ja esimerkkitehtäviä. Palkkaus samassakin tehtävässä eroaa hieman esikunnassa, EHK:ssa tai JK:ssa palvelevien välillä. Taulukko ei ole myöskään suoraan verrattavissa YKSL:n palkkaukseen. 

Kimmo Wirén

MPK uudistuu

Tietoja

Julkaistu: 18.10.2006

Kirjoittanut Kimmo Leskinen

Kategoria: Pitkät jutut

Maanpuolustuskoulutus ry sai omat palkatut piiripäällikkönsä

Vuonna 1994 perustetun Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK)  uusittu koulutusorganisaatio aloittaa toimintansa 1.4. 1999. Samalla vapaaehtoistyön asema maanpuolustuksessa lujittuu ja muuttuu virallisemmaksi. Huomattava muutos vapaaehtoistoiminnassa on naisten nouseminen keskeiseen asemaan.   MPK:ssa kurssien kouluttajat ovat jatkossakin vapaaehtoisia reserviläisiä. MPK:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu  prikaatinkenraali  Kari Savolainen (evp 1.7.1999 alkaen) Keski-Suomen sotilasläänistä." 

Reserviläisille tarjottava koulutus muuttuu samalla ammattimaiseksi. Rauhanajan koulutusorganisaatiosta vastaava Maanpuolustuskoulutus ry (MPK) alkaa saada säännöllistä miljoonatukea valtion budjetista. Valtion homma tuo
paikallistasolle 22 piiripäällikköä noin kymppitonnin kuukausipaikalla. Evp henkilöitä heistä on suurin osa (9/13).

Kuntien avustaminen palveluissa saattaa kehittyä osaksi vapaaehtoista maanpuolustusta. Kunnat voivat sopia MPK:n kanssa apuvalmiudesta. Kunnilla on suuri hätäavun tarve mm. kesällä palonsammutuksessa, etsinnöissä ja
pelastustoimissa. Tätä voidaan luonnehtia ehkä sodanajan jälkeen merkittävimäksi rauhanajan uudistuksksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen rintamalla.

Kimmo Leskinen