Pitkät jutut

Suomen Rauhanturvaajaliiton edustajat ovat kokoontuneet Seinäjoelle 16. - 18.3.2007 sääntöjen mukaiseen kevätliittokokoukseensa. Liitto on käynnistänyt omien arvojensa  ja tavoitteidensa kehittämisen ollakseen ajanmukainen vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö vuonna 2008,  jolloin liitto täyttää 40 vuotta.

Tämän kokouksen teemaksi on valittu liiton päätehtävän mukaisesti jäsenistä ja heidän läheisistään huolehtiminen.

Maailma on muuttunut viimeisen vuosikymmen aikana yhä levottomammaksi. Sisällissotaa muistuttavat konfliktit ovat lisääntyneet, ja sota terrorismia vastaan on käynnissä kaiken aikaa. Kriisinhallintaoperaatiot ovat myös muuttuneet vaativimmiksi. Yksittäisen rauhanturvaajan arki on koventunut ja eteen on tullut entistä vaarallisimpia tilanteita yhä useammin. Tällä tosiasialla on vaikutusta myös kotimaassa. Liiton jäsenet ovat jo  havainneet keskuudessaan  huolestuttavia merkkejä siitä, että rauhanturvaajat läheisineen joutuvat kokemaan hyvinkin vaikeita asioita ja näin myös tarvitsevat entistä enemmän tukea. Avun tarvitsijoiden määrää ei Suomessa ole tutkittu, mutta esimerkiksi muissa pohjoismaissa on todettu, että noin viisi prosenttia kotiutuvista rauhanturvaajista tarvitsisi apua henkisen tasapainon palauttamiseen ja noin kahdella prosentilla oli vakavamman luonteisia ongelmia.  Avun tarve Suomessakin on koettu ilmeiseksi.

Liitto on jo vuodesta 1998 panostanut rauhanturvaajien ja heidän läheistensä jaksamiseen operaation aikana ja sen jälkeen. Tästä työstä on syntynyt Kotona ja kaukana- toiminta, johon on etsitty oppia myös muista pohjoismaista. Nyt tätä toimintaa kehitetään. Liitto suunnittelee perustavansa valtakunnallisen palvelevan puhelimen, joka tarjoaa apua rauhanturvaajille ja heidän omaisilleen. Puhelin on käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina. Toiminta hoidetaan täysin vapaaehtoisvoimin ja noudattaen sotaveteraaneilta perittyä periaatetta ”kavereita ei jätetä”.

Toiminnan päätavoite on kuitenkin ongelmien ennaltaehkäisyissä. Uskomme, että puhelinpalvelusta on apua tähänkin, mutta se ei riitä. Liitto korostaa koulutuksen merkitystä. Varsinkin niiden reservistä tulevien rauhanturvaajien, jotka eivät ole varusmiesaikana saaneet kansainvälistä koulutusta, tietoja ja taitoja tulisi nykyistä enemmän lisätä jo ennen operaatioihin lähtöä. Kaikkea koulutusta ei voi sijoittaa rotaatioiden yhteyteen, vaan sen tulisi tapahtua jo ennalta esimerkiksi kertausharjoituksina. Kotiuttamisjärjestelyjä tulisi myös kehittää. Sen sijaan, että rauhanturvaajat nyt kotiutetaan pääsääntöisesti toimialueella, joukko tulisi kotiuttaa vasta Suomessa lyhyen palauteohjelman ja tarvittaessa lääkärintarkastuksen jälkeen. Puolustusvoimat kokeili tätä mallia jo vuonna 2004. Siitä saatiin tuolloin hyviä kokemuksia. Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön resurssit eivät yksin riitä tarvittavan toiminnan tehostamiseen. Liitto toivoo yhteistyön lisääntyvän puolustusvoimien kanssa tälläkin alueella. 

Heikki Holma
Puheenjohtaja 

• Edellinen
• Seuraava