Kiljusen alaisuudessa toimii kaikkiaan noin 2 900 rauhanturvaajaa, jotka edustavat kahdeksaa kansallisuutta.
Tapahtuma on sikäli historiallinen, että koskaan aiemmin ei puolustusliitto Natoon kuulumaton maa ole johtanut prikaatitason joukkoa Kosovossa. Kenraali Kiljunen on myös ensimmäinen suomalainen, joka saa johdettavakseen suoraan Naton komentoketjussa olevan prikaatin.
Pääesikunnan nykyinen päällikkö Kari Rimpi johti 1997-98 monikansallista prikaatia Bosniassa, mutta tuolloin prikaati oli osa amerikkalaista divisioonaa.
Suomen mahdollisuus nousta monikansallisen prikaatin johtoon Kosovossa oli esillä ensimmäisen kerran kesällä 2002. Hallitus hyväksyi asian jo samana syksynä.
- Kysyntä ja tarjonta vain kohtasivat meidän kannaltamme sopivalla tavalla. Kysymys on täysin irrallisesta tapahtumasta, jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden kanssa, kenraali Kiljunen korostaa.
Tapa toimia säilyy muuttumattomana
Tärkeimmäksi tehtäväkseen monikansallisen prikaatin komentajana kenraali Kiljunen nostaa turvallisuuden takaamisen johtamansa prikaatin alueella.
- Tapa toimia tulee säilymään varmasti entisellään. Edeltäjämme ovat tehneet hyvää työtä, eikä menetelmiä ole syytä lähteä muuttamaan, hän selvittää.
Kiljusen mukaan Kfor-joukkojen saumaton yhteistyö muiden alueella toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa on ensiarvoisen tärkeä asia, jotta järjestäytynyt rikollisuus saataisiin kitkettyä Kosovosta.
- Vain yhteistyöllä YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa pystymme auttamaan kosovolaisia rakentamaan toimivaa demokraattista yhteiskuntaa ja samalla siirtämään vastuuta yhteiskunnan pyörittämisestä nykyistä enemmän paikallisten ihmisten vastuulle, Kiljunen näkee.
Joukkojen määrää on varaa laskea
Kenraali Kiljunen ei ota kantaa siihen, miten kauan sotilaita Kosovossa tarvitaan. Hänen mukaansa varmaa on ainoastaan se, että joukkojen määrää pystytään vähentämään selvästi nykyisestä 29 000:sta.
- Alueen turvallisuuskehitys on ollut siksi positiivista, että joukkojen vähentäminen on perusteltavissa. Tätä tukee myös se tosiasia, että Kosovolle ei ole nykyisessä tilanteessa uhkaa alueen ulkopuolelta.
Prikaatikenraali Kiljusen ohella keskisen prikaatin esikunnassa työskentelee noin 25 suomalaista upseeria ja esikuntaa tukevassa huolto- ja viestikomppaniassa suomalaisia on vajaat sata. Kaikkiaan Kosovossa toimii noin 800 suomalaista rauhanturvaajaa.
Komentajuuden ohella keskeisin Suomen hallussa oleva elementti on prikaatin johtamis- ja viestijärjestelmän pyörittäminen.
- Jo nyt voidaan sanoa, että kaikki toimii ongelmitta. Varsinkin tekniikkapuoli on ollut hyvää mainosta Suomelle, tiivistää Kiljunen.
Hyvää mainosta ja kokemusta
Paitsi hyvää mainosta ja mainetta saa Suomi Kiljusen mukaan Kosovosta myös kosolti arvokasta kokemusta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi pohjoismaisen prikaatin kehittämisessä.
Kenraali Kiljusen komentajakausi Kosovossa kestää puoli vuotta eli tulevan marraskuun alkuun. Suomen jälkeen seuraavan puolivuotiskauden ajan johdossa on Ruotsi. Huolto- ja viestikomppanian suomalaiset osat toimivat Kosovossa täyden vuoden.
STT - ASKO TANHUANPÄÄ
