Saatuani Olli Nurmen teoksen "Ruutitynnyrin vartijat" käsiini, odotin täysin toisenlaista tarinaa, mitä lopulta luin. Käsissäni ei ollutkaan päiväkirjamainen tarina maailmanrauhan eteen menetetystä vuodesta, vaan ihan oikea tietokirja.

Nurmi palveli Libanonin Unifil-operaatiossa hieman yli vuoden suomalaisten tiedotusupseerina 2012-2013. Nurmi oli osa noin 170 suomalaisen sotilaan joukkoa, jotka palvelivat irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa. Kyseisessä rotaatiossa Suomi teki muutaman vuoden tauon jälkeen paluun Libanoniin, joten haasteita riitti varsinkin rotaation alkuvaiheissa.

Nurmen teos vastaa siihen huutoon, mitä kriisinhallintatehtäviin haluavat nuoret todella janoavat: totuudenmukainen kirja nykyaikaisesta rauhanturvaamisesta. Aika ajoin kauppojen hyllyille ilmestyy teoksia, joissa muistellaan menneinä vuosikymmeninä tapahtuneita rauhanturvaamiseen liittyviä juttuja, mutta Nurmen kirja ei ole sellainen.

Toki, päiväkirjamaiset tekstinosat puskevat väkisinkin esiin, mutta se ei haittaa. Omakohtaiset kokemukset tuovat lisäväriä, ja itseasiassa juuri sitä lisämaustetta kirja tarvitsikin.

Nurmi avaa teoksessaan erinomaisesti Unifil-operaation taustoja. Melko puuduttavankin historian kertauksen jälkeen tarina lähtee kunnolla käyntiin.

Historia-osuuden lukeminen kuitenkin kannattaa, varsinkin jos lukijalla ei ole tietoa alueen historiasta. Kyseessä on kuitenkin 42-vuotias, väliaikaiseksi määritelty rauhanturvaamisoperaatio, joka jatkuu edelleen. Ilman historian tuntemusta kokonaiskuvaa olisi hankalaa, ellei jopa mahdotonta hahmottaa.

Silmiinpistävää teoksessa on Nurmen kuvaamat, kriittiset asiat operaatiota ja YK:ta kohtaan. Perinteisesti näissä julkaisuissa pidetään lippua yllä, "look good, do good" -henki vallitsee turhankin hallitsevana näissä julkaisuissa. Nurmi tekee kuitenkin toisin ja juuri nämä asiat tekevät kirjasta sen, miksi se kannattaakin lukea. Ainakin, jos haaveilee kriisinhallintaoperaatioon lähtemistä. Nurmi ei kaunistele asioita, vaan kirjoittaa ne kuten itse koki.

Myös Hölkkäri mainitaan kirjassa useampaankin otteeseen. Hölkkärin kautta levisi julkisuuteen suomalaisten leirissä olleita ongelmia. Muun muassa jallaepidemiat ja puutteet hygienia-asioissa teettivät tiedotusupseerille paljon lisätyötä asioiden tultua julki. Vaikka Hölkkärin kautta julkisuuteen levinneet asiat teettivätkin Nurmelle lisätöitä, hänen suhtautumisensa Hölkkäriin on ainakin kirjan sivuilla asiallinen. Sivuston Käiväräsanasto-osio kerää jopa kiitosta.

Kirjassa kurkistetaan myös Syyrian sisällissotaan, joka oli kesällä 2012 alkutekijöissään. Nurmi on saanut käyttöönsä Syyriassa sotilastarkkailijana palvelleen majuri Raine Pöntisen aineistoa ja myös majurin kokemuksia kerrotaan kirjassa. Syyrian räjähtämäisillään ollut ruutitynnyri aiheutti tiedotusupseeri Nurmelle omat haasteensa, sillä aihe oli Libanonissa tuolloin äärimmäisen herkkä. 

Kokonaisuutena "Ruutitynnyrin vartijat" on silmiä avaava teos, johon kannattaa tutustua. Tietokirjana teos avaa Libanonin tilannetta erinomaisesti myös sellaiselle lukijalle, joka ei ole palvellut Unifil-operaatiossa. Libanonissa vietetyn vuoden jälkeen Olli Nurmi on työskennellyt diplomaattina muun muassa Afganistanissa, joten miehellä on omakohtaista näkökulmaa myös toisenlaisesta toimintaympäristöstä.

MIKÄ:
Ruutitynnyrin vartijat
Kirjoittaja: Olli Nurmi
Julkaisuvuosi: 2020
Kustantaja: Avain
Sivumäärä: 299