skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Olli Viljarantaa voi pitää yhtenä suomalaisen rauhanturvaajakoulutuksen edelläkävijänä. Ammattisotilas aloitti kansainväliset tehtävät käymällä sotilastarkkailijakurssin vuonna 1986, jonka jälkeen mies palveli UNTSO:ssa sotilastarkkailijana vuosina 1987-1988.

UNTSO:n jälkeen hän siirtyi YK-koulutuskeskuksen palvelukseen Niinisaloon. Vuosien 1988-1999 välisenä aikana Viljaranta ehti toimia monessa eri tehtävässä aina koulutusupseerista YK-koulutuskeskuksen apulaisjohtajan tehtäviin asti. Tänä aikana Viljaranta ehti palvelemaan vielä Kyproksella UNFICYP:issä 1992–1993 kansainvälisen esikunnan humanitaarisella osastolla. 51-vuotias upseeri on käynyt läpi lähes koko rauhanturvaamiskurssien repertuaarin ja ollut mukana kirjoittamassa Nordic UN Tactical Manual –oppaan ensimmäistä painosta. ViljarantaSotilastarkkailijakurssit ja niiden kehittäminen oli Viljarannan erityisalaa, eikä syyttä. Mies ehti reilun kymmenen vuoden aikana toimimaan 40 sotilastarkkailijakurssilla kurssikoordinaattorina, englannin opettajana ja kurssin johtajana. Mukaan mahtui myös Kreikan sotilastarkkailijakoulutuksen käynnistäminen.

Tarkkailijakurssien aikana Viljarannalla virisi idea oman neutraalin operaation perustamisesta osaksi koulutusta. Pitkän kehitystyön jälkeen syntyi OGN, Observation Group Niinisalo.

– Useilla kursseilla tuli eteen tilanne, jossa tiettyihin operaatioihin lähtevät tarkkailijat halusivat nimenomaan omaan operaatioonsa keskittyvää koulutusta. Siitä lähti idea neutraalista operaatiosta, jossa olisi piirteitä kaikista käynnissä olevista operaatioista. OGN osoittautui toimivaksi kokonaisuudeksi, joka on osittain käytössä edelleenkin, kertoi majuri Olli Viljaranta.

10 vuotta sivussa

Kansainvälinen sotilaskoulutus sai jäädä vuonna 1999, jolloin pesäpallomiehenäkin tunnettu Olli Viljaranta vastaanotti Sotkamon Jymyn pelinjohtajan tehtävät ja siirtyi Kainuun Prikaatiin. Kainuun jakso kesti kaikkiaan 5,5 vuotta, jona aikana Sotkamon Jymy voitti Viljarannan johdolla kaksi Suomen mestaruutta. Kainuun Prikaatista Viljaranta siirtyi Keski-Suomen Sotilasläänin esikuntaan, josta hän palasi Niinisaloon kesällä 2008.

Nykyään majurin arvoinen Viljaranta palvelee Tykistökoululla täydennyskoulutusosaston johtajana. Täydennyskoulutusosastossa annetaan opistoupseereiden jatkokoulutusta ja kenttätykistön aliupseerien koulutusta sekä pyörittää tykistön kertausharjoituksia ja ylläpitää yhteistoimintaa MPK Ry:n kanssa.

– Kaiken lisäksi kansainvälinen OMLT-koulutus lankesi meille. Paluu kansainväliseen ympäristöön ei ole vastenmielinen, kertoi Olli Viljaranta.

 Monessa sopassa keitetty Viljaranta pitää nykyistä tehtäväänsä erittäin mielekkäänä ja motivoivana.

– Nykyinen tehtäväni on erittäin mielekäs. Tässä näkee kättensä jäljen nopeasti. Kaiken kukkuraksi meillä on osastolla ja koko Tykistökoulussa aivan erinomainen tekemisen meininki.

Muutos vaaralliseen suuntaan

Rauhanturvaamisen luonne on Viljarannan sotilasuran aikana muuttunut melkoisesti. Suurin muutos on ollut YK-johtoisista operaatioista siirtyminen Naton alaisuuteen.

– Nimimerkillä sivusta seuranneena sanoisin, että konsepti on muuttunut sen myötä, kun siirryttiin Nato-johtoisiin operaatioihin. Operaatioiden turvallisuustilanne on muuttunut vaarallisempaan suuntaan, pohti Viljaranta, joka itsekin on osallistunut NATOn järjestämään koulutukseen.

Operaatioiden luonteen muutoksella ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvien sotilaiden varustuksen parantumisella on tietynlainen linkki keskenään.

– Selvähän se on, että rauhanturvaajiin suhtaudutaan toimialueilla varauksellisesti, kun vastaan astelee hampaisiin asti aseistautunut rauhanturvaaja. Silloin rauhanturvaajakin saatetaan tulkita uhkatekijäksi. Toisaalta taas on selvää, että toimialueen uhkiin pitää vastata niiden edellyttämillä tavoilla työturvallisuuden takaamiseksi.