Tilanne luolastoilla ja kentällä kärjistyi äärimmilleen, kun Bosniasta siirtyneet Venäjän joukot asettuivat 12. kesäkuuta alueelle ”sopivasti” ennen Nato-joukkoja. Naton johdossa käytiin kiivasta sanasotaa, mitä asialle pitäisi tehdä? Lääkkeeksi ehdotettiin jopa Venäjän joukkojen karkottamista sotilaallisin toimin, mutta tähän alueelle saapuneita KFOR-joukkoja komentanut kenraali Sir Mike Jackson ei suostunut. Välikohtauksen vaiheista on hyvä kuvaus mm. Pekka Visurin ”Kosovon sota” -kirjassa, mikäli asia kiinnostaa laajemmin.
Venäläiset poistuivat Balkanilta viime kesänä ja
luolastot siirtyivät unkarilaisten rauhanturvaajien valvontaan. Samalla
luolat avautuivat myös ulkopuolisille tarkkailijoille. Suomalaisten
tiloihin suorittama suojelutarkastus tarjosi mahdollisuuden todeta omin
silmin, ettei luolastoissa ole enää merkkiäkään
aseista, salaisuuksista tai mistään muustakaan arvokkaasta. On
tietysti eri asia mitä materiaalia luolastoissa oli vuonna 1999.
Julkisten lähteiden arvioiden mukaan luolat olivat pullollaan entisen
VJ:n aseistusta tai VJ.lle tarkoitettua aseistusta. Asiaan ei kuitenkaan
koskaan saatu virallista vahvistusta.
 Luolaston toinen sisäänkäynti on vaikuttavan näköinen. Katossa ammottaa valtava reikä, mutta itse luolaston suuaukko on koskematon. |
Yllättävän ahdasta
Itse luolastot ovat sisältä oikeastaan pettymys. Tila on huomattavasti
pienempi, mitä ulkopuolelta voisi olettaa. Tosin luolastot ovat edelleen
erinomaisessa kunnossa. Päähalli on noin 400 metriä pitkä
ja
25 metriä leveä eli riittävän kokoinen esimerkiksi
MiG 21 – hävittäjille sekä uudemmille taittuvasiipisille
MiG 23 ja 27 – malleille. Mitään merkittävästi suurempaa
ei suuaukoista mahdu ulos eikä sisään.
Luolastot ovat arvion mukaan tarkoitettu lähinnä koneiden
hätäsuojaksi sekä aseistamis ja korjaustilaksi. Varsinaisia
koneiden seisontapaikkoja ei luolan sisällä ole. Tosin internet-lähteiden
mukaan
luolissa on menneinä vuosikymmeninä säilytetty jopa
kahden laivueen kalustoa.
Heti nykyisen sotilasterminaalin puoleisen suuaukon jälkeen luolassa
sijaitsee korjaamotila. Sisemmällä on mm. polttoainevarasto,
johon karkean arvion mukaan on saatu aikanaan varastoitua noin 200 tonnia
menovettä. Vertailukohdaksi mainittakoon, että MiG 21:n sisäisiin
tankkeihin mahtuu noin 2300 kiloa kerosiinia.
Asevarasto on keskellä luolastoa, mutta aseiden olemassaolosta
muistuttavat vain seinään kiinnitetyt venäjänkieliset
varastokuvaukset.
Luolan perällä silmään ottavat kymmenet lattialla
lojuvat suojapuvut ja vanhat kaasunaamarit, joista useat ovat täysin
käyttämättömiä.
Johtokeskusosasta löytyy suuri tekninen tila, mutta lukuisat laitteistokiskot ammottavat tyhjyyttään.
Lentokentältä katsottuna oikeapuoleinen suuaukko on suljettu.
Itse suuaukko on ulkopuolelta katsottuna vaikuttavan näköinen.
T-kirjaimen muotoisen ”eteisen” katossa on valtava reikä. Joku on
läpäissyt
erittäin vahvasti raudoitetun betoni ja kivikaton, mutta varsinaisiin
luoliin osumalla ei ole ollut mitään vaikutusta. Toisella suuaukolla
on merkkejä mm. rypälepommituksista, mutta varsinainen oviaukko
on täysin koskematon. Pommituksistakin löytyy mainioita ilmakuvia
ja videoita mm. Naton nettisivuilta.
 Ainoa MiG:eistä muistuttava jäänne on raunioista löytynyt heittoistuin. |
Ei merkkejä tuhotusta kalustosta
Koko Camp Vrelon maanpäällinen alue on huonossa kunnossa. Vanha lennonjohtotorni tai luultavimmin varalennonjohtorakennus on saanut täysosuman, samoin kuin muutamat muuntajarakennukset ja parakit. Kentälle johtavalle tiellekin näkyvä entisen lentokoneakatemian päärakennus on täysin ehjä.
Etsinnöistä huolimatta alueelta ei löytynyt juuri mitään merkkejä lentotoiminnasta tai tuhotusta kalustosta. Lennonjohtorakennuksen raunioista sentään paljastui MiG – hävittäjän heittoistuin ja laskuteline, mutta rungon kappaleista tai pelleistä ei näkynyt jälkeäkään.
Alue on siivottu erittäin perusteellisesti kaikesta tärkeästä, eikä luolastoissa ole tällä hetkellä mitään merkittävää. Kuten mainittua tilat ovat hyvässä kunnossa ja kelpaisivat varmasti jonkunlaiseen hyötykäyttöön myös jatkossa.
HOW
