Suomi valmistautuu päättämään noin 150 rauhanturvaajan lähettämisestä Libanoniin vielä kevään aikana. Lisäjoukot olisivat vastaus Ranskan avunpyyntöön Pariisin terrori-iskujen jäljiltä. Pohdinnassa on ollut myös rauhanturvaajien määrän tuntuva lisäys Maliin, Afrikkaan. Virkamiesvalmistelu on Helsingin Sanomien tietojen mukaan kallistumassa Libanonin vahvistamiseen.
Libanon on nyt Suomen ylivoimaisesti suurin rauhanturvaoperaatio. Mali-vaihtoehto on osoittautunut ainakin nopealla aikataululla toteutettuna työlääksi ja kalliiksi. Libanonissa suomalaisia toimii paraikaa 310 ja Malissa 15.
-Ranskan kanssa on myös sopivasta avusta keskusteltu. Eivät nämä operaatiot ihan ilmoitusasioita ole. Libanon on nyt aikataulullisesti etusijalla oleva vaihtoehto, sanoo turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Mikko Kinnunen ulkoministeriöstä.
Joukkojen lähettämistä pitää linjata ensin tasavallan presidentin sekä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnassa. Eduskunnan on määrä käsitellä asiaa kevätistuntokaudella.
Lisäjoukot Libanoniin maksaisivat noin 15–18 miljoonaa euroa.
Suomalaisten enimmäisvahvuus Libanonissa voi nykypäätöksillä olla 350. Määrä putoaa kuitenkin puoleen marraskuun lopulla. Tuolloin myös johtovastuu irlantilais-suomalais-virolaisesta rauhanturvaajajoukosta vaihtuu Suomelta Irlannille.
Malin operaatiota eduskunta voisi miettiä virkamieskaavailujen mukaan hieman tuonnempana. Suomalaiset toimivat Malissa nyt YK:n ja EU:n operaatioissa. Harkinnassa on nostaa määrää alkuun muutamalla kymmenellä.
Mali on haastava ympäristö, eikä luontevaa käyttöä suomalaissotilaille ole toistaiseksi löytynyt. Turvallisuustilanne on myös vaikea, jota todistaa yritys hyökätä EU-operaation tukikohtaan maanantaina. Ranskan taitoisia rauhanturvaajia on Suomessa niin ikään niukasti.
Suomella on eri kriisinhallintaoperaatioissa paraikaa 490 rauhanturvaajaa. Libanonia vahvistamalla Suomella säilyisi ainakin yksi iso operaatio. Samalla Suomi vapauttaisi osan Ranskan Libanonissa toimivista joukoista muualle.
Suomi joutuu lähiaikoina linjaamaan myös kriisinhallinnan painopisteitä.
Afrikka on jo noussut YK:n sotilaallisen kriisinhallinnan suurimmaksi kohteeksi, sen jälkeen kun Naton Afganistanin suuroperaatio päättyi. Kriisiytyneestä Afrikasta pelätään lähtevän myös seuraava turvapaikanhakijoiden aalto pohjoiseen.
-YK:n rauhanturvaoperaatioissa on 130 000 sotilasta, heistä 90 000 on nyt Afrikassa. Suomessakin pitää miettiä, pitääkö meidän olla siellä tulevaisuudessa vahvemmin, Kinnunen sanoo.
Eduskunta saa keväällä hallitukselta puolivuosikatsauksen kriisinhallintaan. Sen yhteydessä eduskunta arvioi muun muassa tulevaa läsnäoloa Afganistanissa ja Afrikassa.
Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.