Suomalaiset osana liikkuvaa koulutusosastoa Malissa

Tietoja

Julkaistu: 29.06.2016

Kirjoittanut PV, HOW

Kategoria: Uutiset

EUTM Mali -operaation koulutuskeskuksessa (Koulikoro Training Center, KTC) on koulutettu viimeisen reilun parin kuukauden aikana noin 400 Malin asevoimien (MAF) sotilasta. Liikkuvien koulutusosastojen tullessa mukaan toimintaan koulutus laajenee eri puolille Malia.

Viidestä eri kansallisuudesta muodostettu pohjoismaalais-baltialainen koulutusyksikkö NBTT sai kevään aikana vastuulleen yhden Malin asevoimien 119 henkilön vahvuisen komppanian kouluttamisen. NBTT:n vahvuutena koulutuksessa on ollut heidän ihmisläheinen suhtautumisensa koulutettaviin, jonka ansiosta yhteistyö MAF:n sotilaiden kanssa on onnistunut hyvin koko koulutusjakson ajan.

Koulutettava komppania jaettiin neljään joukkueeseen, joista suomalainen koulutusosasto sai yhden omaan koulutukseensa. Erityistä kiitosta suomalaiset saivat ammunnan opettamisesta, jossa saavutettiin koko operaation parhaat tulokset.

Seuraavaksi suomalaiset siirtyvät noin kuukaudeksi Segoun alueelle opettamaan koulutustaitoja Malin asevoimien joukkueen- ja ryhmänjohtajille. Siellä he toimivat osana liikkuvaa koulutusosastoa, jolla pyritään parantamaan Malin asevoimien suorituskykyä suoraan toiminta-alueella.

Siirtyminen tukikohtiin mahdollistaa Malin asevoimien joukkojen kouluttamisen horjuttamatta alueellista vakautta. Koulikoron koulutuskeskuksessa jatketaan edelleen Malin asevoimien joukkojen koulutusta ja alueelle onkin saapumassa kaksi uutta komppaniaa koulutettavaksi.

Monikansalliselle koulutusyksikölle on kova tarve jatkossakin ja laajentumisen myötä sen merkitys Malin asevoimien ammattitaidon lisäämisessä kasvaa edelleen. NBTT:n kouluttajat ovat tärkeässä roolissa operaatiossa ja muodostavat keskeisimmän osaamisen ensimmäisessä liikkuvassa koulutusyksikössä.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Lakiesitys: Poliisit kansainvälisiin erikoistehtäviin

Tietoja

Julkaistu: 29.06.2016

Kirjoittanut HOW

Kategoria: Uutiset

Suomalaisia poliiseja saatetaan tulevaisuudessa nähdä erikoistehtävissä myös muissa EU-maissa. Hallituksen tuoreessa lakiesityksessä ehdotetaan poliisilakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat jopa aseellisten poliisioperaatioiden toteuttamisen Suomen rajojen ulkopuolella.

Kansainvälisiin operaatioihin lähtevät poliisit on tarkoitus koota valtakunnallisesta Karhu-ryhmästä sekä muista vaativien tilanteiden erikoisryhmistä ja terroripommi-, joukkojenhallinta- ja ensivasteryhmistä.

– Ketään ei voida pakottaa, mutta kiinnostuneet koulutetaan, jotta meillä sitten tarvittaessa on osaava porukka, joka tuntee riittävästi myös vastaanottavan maan lainsäädäntöä, kertoo johtava asiantuntija Johanna Puiro sisäministeriön poliisiosastolta.

Hänen mukaansa se, minkä kokoinen joukko suomalaispoliiseja ulkomaille lähtee, riippuu aina apua pyytävän valtion tarpeesta, tehtävästä ja sen laadusta.

Lakiesitystä valmistellut sisäministeriön erityisasiantuntija Tapio Puurunen kertoo, että lain avulla Suomessa varaudutaan sellaisiin kriisitilanteisiin, joissa toisen EU-maan viranomaiset pyytävät apua toisilta jäsenvaltioilta sopimusten perusteella.

Yhteisvastuulausekkeella on sovittu EU-maiden velvollisuudesta antaa apua terrori-iskun, luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle. Lisäksi Suomi on sitoutunut EU-valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta koskevaan Prüm-yhteistyöhön sekä yhteistyön parantamiseen kriisitilanteissa (ns. Atlas-päätös).

– Esimerkiksi Atlas-päätöksen mukaisissa tilanteissa jäsenvaltion viranomaisilla on perusteltu syy uskoa, että kyseessä on rikos, josta aiheutuu vakava ja välitön fyysinen uhka jäsenvaltiossa oleville henkilöille, omaisuudelle, infrastruktuurille tai instituutioille, Puurunen sanoo.

Kyse voi olla esimerkiksi terrorismin torjunnasta tai panttivanki- ja kaappaustilanteista.

Lakiesitys mahdollistaa myös Suomen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tuen kansainväliseen operaatioon lähteville poliiseille. Puurunen kuitenkin korostaa, että poliisit osallistuvat vain poliisioperaatioihin.

– Mutta jos meidän poliisimme ulkomailla tarvitsee jotain sellaista kalustoa tai voimavaroja, joita sillä ei ole, se voi pyytää tukea puolustusvoimilta tai rajavartiolaitokselta. Aseellinen tuki on rajattu vain terrorismirikostilanteisiin, Puurunen sanoo.

Puurusen mukaan etukäteen ei tiedetä, kuinka usein suomalaispoliisien erikoisryhmiä Euroopassa tarvitaan.

– Yhteisvastuulausekkeeseen todennäköisesti vedotaan harvoin, koska se on viimesijainen mekanismi. Mitä normaalimpiin yhteistyömuotoihin mennään, sitä useammin niihin todennäköisesti vedotaan, Puurunen sanoo.

Toistaiseksi EU-tasolla ei ole harjoitusten lisäksi vielä toteutettu kriisitilanteissa yhteisiä poliisioperaatioita.

Suomen poliisijärjestöjen liitto suhtautuu kansainvälisiin operaatioihin myönteisesti, mutta kiinnittää huomiota niihin lähtevien poliisien oikeusturvaan, vakuutuksiin ja muihin käytännön seikkoihin.

– Uskoisin, että kiinnostusta löytyy, kunhan oikeusturva- ja sairausvakuutusasiat saadaan kuntoon. Positiivista on, että siellä oppii muiden toimintatapoja. Jos täälläkin tulee jokin isompi operaatio, osataan sitten toimia oikein, toteaa järjestöpäällikkö Mika Nygård.

Asiasta uutisoi Kainuun Sanomat verkkosivuillaan.

YK:n turvallisuusneuvostoon uusia jäseniä

Tietoja

Julkaistu: 28.06.2016

Kirjoittanut YLE, HOW

Kategoria: Uutiset

New Yorkissa valitaan tiistaina viisi jäsentä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtovuorossa olevien viiden jäsenen tilalle. Yhdysvalloilla, Venäjällä, Kiinalla, Ranskalla ja Britannialla on neuvostossa pysyvä paikka, mutta kymmenen muuta jäsentä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Euroopan maista neuvostoon pyrkivät Italia, Hollanti ja Ruotsi. Vain kaksi pääsee tavoitteeseensa YK:n yleiskokouksessa 193 valtion salaisessa äänestyksessä.

Ruotsi ollut jäsen jo kolmesti aiemmin, viimeksi vuosina 1997–1998, ja Suomikin kahdesti, vaikka vuoden 2012 yritys ei onnistunutkaan. Italia on ollut jäsen seitsemän kertaa ja Hollanti viidesti. Yli 60 YK-maata ei ole koskaan ollut edustettuna turvallisuusneuvostossa.

Mitä turvallisuusneuvosto tekee?

YK:n 15-jäseninen turvallisuusneuvosto johtaa YK:n reagointia rauhaa uhkaaviin tilanteisiin ja päättää, miten niitä yritetään ratkaista. YK:n peruskirjan mukaan turvallisuusneuvosto on ensisijaisessa vastuussa maailman rauhan ja turvallisuuden suojelemisesta.

Turvallisuusneuvosto on ainoa YK-elin, jonka päätökset sitovat jäsenmaita. Ensi sijassa pyritään ei-sotilaallisiin päätöksiin, kuten pakotteisiin, mutta neuvosto voi myös valtuuttaa voimankäyttöön.

Neuvosto päättää myös rauhanturvaoperaatioiden käynnistämisestä ja osallistuu YK:n pääsihteerin ja uusien jäsenmaiden valintaan.

Päätöslauselmat vaativat vähintään yhdeksän jäsenen tuen. Puolesta äänestävien joukossa on oltava kaikkien pysyvien jäsenten. Ne ovat Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Ranska ja Britannia. Kymmenen muuta maata vaihtuu kahden vuoden välein, viisi kerrallaan.

Nyt erovuorossa ovat Angola, Malesia, Uusi-Seelanti, Espanja ja Venezuela. Vielä vuoden jatkavat Egypti, Japani, Senegal, Ukraina ja Uruguay.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

YK-sotilas löydettiin kuolleena Libanonissa

Tietoja

Julkaistu: 27.06.2016

Kirjoittanut HOW

Kategoria: Uutiset

Espanjalainen rauhanturvaaja löydettiin sunnuntaiaamuna kuolleeksi ammuttuna UNIFILin leiristä Ibl al-Saqin kaupungin eteläosassa.

Sotilaan palvelustoverit löysivät ruumiin sunnuntaiaamuna. Tutkimukset viittaavat tässä vaiheessa itsemurhaan.

Asiasta uutisoi LBC Europe verkkosivuillaan.