Afganistanin tilanne menossa huonompaan suuntaan

Tietoja

Julkaistu: 19.05.2016

Kirjoittanut YLE, HOW

Kategoria: Uutiset

Afganistanissa kuoli taisteluissa viime vuonna yli 3 500 siviiliä. Tämän vuoden alkupuolella kuolleita on noin 600.

Huhtikuun 19. päivänä Talibanin taistelija ajoi räjähteillä lastatun rekan sotilastukikohtaan pääkaupungin Kabulin esikaupunkialueella. Ainakin 64 ihmistä kuoli. Isku oli pahin Kabulissa vuoden 2001 jälkeen.
Afganistanin turvallisuudesta on vuoden 2014 lopulta asti vastannut maan oma turvallisuuskoneisto. Nato ja Yhdysvallat vetivät pääosan joukoistaan maasta tuolloin. Afganistanit armeija ja poliisi ovat selvinneet tehtävästi suhteellisen hyvin, mutta äärijärjestö Taliban on onnistunut paikoitellen myös laajentamaan alueitaan.

Viime vuonna Afganistanista pakeni 200 000 ihmistä Eurooppaan, arvioi kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

Yksi joukko pakenevia ovat Afganistanin hazara-vähemmistöön kuuluvat ihmiset. Hazarat poikkeavat valtaväestöstä uskontonsa ja etnisen taustansa takia. Hazarat syyttävät hallitusta syrjinnästä. Esimerkiksi tässä kuussa hazarat vastustivat mielenosoituksessa hallituksen suunnitelmaa rakentaa tärkeä voimajohtolinja ohi hazaroiden asuttaman alueen. Hazarat sanovat joutuneensa myös Isisin terrorin kohteeksi.

Maahanmuuttoviraston mukaan jatkossakin turvapaikan hakijoiden tilanne tutkitaan tapaus kerrallaan.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

Suomalaisten kouluttamat Peshmergat hyödyntäneet taitojaan taisteluissa

Tietoja

Julkaistu: 17.05.2016

Kirjoittanut PV, HOW

Kategoria: Uutiset

Maaliskuun alussa alkanut koulutusjakso on Irakin Kurdistanin armeijan Peshmergojen osalta tuli päätökseen toukokuun alkupuolella. Pataljoonan kahdeksan viikon sotilaskoulutus viimeisteltiin juhlallisessa valmistujaisseremoniassa, joka saattoi myös suomalaisen kouluttajaosaston ansaitulle viikon koulutustauolle. Ennen juhlallisuuksia Peshmergojen oli kuitenkin näytettävä osaamistaan monipäiväisessä loppuharjoituksessa.

Moni suomalaisen varusmiespalveluksen kokenut muistaa palveluksen lopulle ajoittuvan loppusodan kuluttavana, mutta opettavaisena kokemuksena. Palveluksen aikana opittuja yksittäisiä taitoja olikin osattava soveltaa osana laajempaa kokonaisuutta. Samaan oppirakenteeseen pyritään myös Peshmerga-sotilaiden kouluttamisessa Irakin Kurdistanissa.

Jalkaväen perustaitojen lisäksi koulutettavien kurditaistelijoiden osaamista syvennetään taistelu-ensiavussa, rakennetun alueen taistelussa sekä miina- ja räjähdeturvallisuudessa. Pataljoonan johto-osien kanssa painotetaan taistelusuunnitelmien valmistelua ja tilannetietoisuuden ylläpitoa. Kolmipäiväinen loppuharjoitus antaa realististista kuvaa joukon toimintakyvystä niin kouluttajille kuin Peshmergoille itselleen.

Loppusota käynnistyi maanantaina pataljoonan käskynannolla sekä esivalmisteluilla. Tiistaina suoritettiin komppanioiden puolustukseen ryhmittyminen ja taistelu puolustusasemissa. Tätä seurasi yöllinen puolustustaistelu sekä tulevan hyökkäysalueen tiedustelu pimeätoiminnan valmisteluita unohtamatta. Harjoitus huipentui keskiviikkona toteutettuun komppanian hyökkäykseen pataljoonan osana.

Torstain valmistujaisseremonian juhlallisuuksiin osallistui pataljoonan n. 590 sotilaan lisäksi useita monikansallisen koalition edustajia Erbilissä sijaitsevasta Kurdistan Training and Coordination Centeristä. Puheissa kiiteltiin koulutettavien sekä kouluttajien yhteistä työpanosta ja korostettiin koalitiolta saadun tuen merkitystä Peshmergojen menestymiselle taistelussa Daeshin kukistamiseksi.

Suomalaisten koulutusosaaminen on saanut jo paljon kiitosta osallistavasta opetustyylistään ja käytäntöä korostavista harjoitteista. Suoraa kiitosta ovat myös esittäneet yksittäiset Peshmergat, jotka koulutusaikana vapaa-ajallaan ovat osallistuneet taistelutoimintaan Daeshia vastaan. Vaikka yksittäinen Peshmerga on virallisesti sitoutunut osaksi pataljoonaa, ei se silti vaikuta taistelijan vastuuntuntoon oman kotikylän suojelemisesta. Kurdistanin ja Daeshin välisen rintamalinjan läheisissä asuinkeskittymissä on usein epävirallisia kodinturvajoukkoja, joihin kutsutaan tarpeen mukaan lisävahvistuksia muun muassa pataljoonan koulutuksessa olevista joukoista. Koulutettavat Peshmerga-taistelijat ovat kiitettävästi välittäneet saatuja jalkaväkioppeja myös näihin kylien suojajoukkoihin.

Viimeisimpinä esimerkkeinä voidaan mainita Tuz khurmatun ja Bashirin taistelut joissa suomalaisten kouluttamat Peshmergat ovat hyödyntäneet onnistuneesti opittuja taitoja rakennetun alueen taistelussa.

- Erityisesti koulutus rakennuksien kulmien haltuunotosta sekä toiminta räjähteitä kohdattaessa ovat olleet hyvin hyödyllisiä. Uusien toimintamallien tuoma ammattimaisuus kasvattaa itseluottamusta taistelussa, kertoi yksi koulutukseen osallistunut Peshmerga.

Valmistuneen Peshmerga -pataljoonan uudet opit joutuvatkin pikinmiten koetukselle heidän palatessaan takaisin Daeshin vastaiselle rintamalle. Nähtäväksi jää miten pataljoonan toimintakyvyn huomattava kehitys rinnastuu myös taistelumenestykseen.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

YK:n rauhanturvaajille halutaan lisää voimankäyttöoikeuksia

Tietoja

Julkaistu: 12.05.2016

Kirjoittanut AFP, YLE, HOW

Kategoria: Uutiset

Ruanda ja Hollanti ovat aloittaneet YK:ssa kampanjan, jossa ne haluavat useampien YK:n rauhanturvaajien käyttävän enemmän sotavoimaa siviilien suojelemiseksi.

Tällä hetkellä suurempia voimankäyttöoikeuksia tukevia periaatteita tukee 29 jäsenmaata. Viimeisimpänä maana Yhdysvallat liittyi tukemaan niiitä keskiviikkona. Maan YK-lähettiläs Samantha Power sanoi keskiviikkona viitaten vuonna 2014 julkaistuun raporttiin, että vuosien 2010 ja 2013 välillä rauhanturvaajat epäonnistuivat voimankäytössä noin 500 siviileihin kohdistuneessa iskussa.

– Edelleen näemme yksiköiden vetäytyvän sen sijaan että he pysyisivät asemissaan, Power sanoi.

Ehdotuksen taustalla ovat aiemmat epäonnistumiset, erityisesti Ruandan vuoden 1994 kansanmurha ja Serbian Srebrenican vuoden 1995 verilöyly.

Turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista Britannia, Ranska ja Venäjä eivät ole vielä ilmoittaneet tukevansa periaatteita.

YK:lla on noin 106 000 rauhanturvaajaa operaatioissa eri puolilla maailmaa. Heistä noin kolmannes on maista, jotka tukevat laajennettuja voimankäyttöperiaatteita.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

Afganistan on opettanut paljon suomalaisille

Tietoja

Julkaistu: 11.05.2016

Kirjoittanut PV, HOW

Kategoria: Uutiset

Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila suoritti tarkastusmatkan 3.-6. toukokuuta Suomalaisessa osastossa Afganistanissa. Kenraali tapasi suomalaisia rauhanturvaajia heidän palveluspaikoillaan Kabulissa ja Mazar-e Sharifissa. Ohjelmaan kuului myös tapaamisia Resolute Support -operaation johdon kanssa.

-Tämä on ollut eräs eniten oppia antaneista operaatioista, tiivistää kenraali Ala-Sankila kysyttäessä Afganistanin operaation kokemuksista Puolustusvoimien näkökulmasta.

Suomen osalta vuonna 2002 ISAF operaatiossa alkanut osallistuminen on jatkunut jo yli 14 vuotta. Vuoden 2015 alusta ISAF korvautui Resolute Support -operaatiolla. Samalla taistelevien joukkojen määrää supistettiin huomattavasti ja painopiste siirtyi Afganistanin hallinnon ja armeijan kehittämiseen ja koulutukseen. Suomalaistenkin toiminta sopeutettiin mission tavoitteisiin ja vuoden 2016 alusta lähtien Afganistanissa palvelevien joukko on muodostanut Suomalaisen osaston Afganistanissa.

-Tämä on ollut monimuotoinen ja vaiherikas operaatio. Monella tapaa haasteellinen ja vaikeakin. Tappioiltakaan emme ole välttyneet, toteaa kenraali Ala-Sankila.

- Sodankaltaisissa oloissa olemme kuitenkin saaneet paljon teknis-taktista oppia, mitä on pystytty hyödyntämään kotimaan puolustuksen kehittämiseen.

Samaan aikaan kun NATO-johtoinen liittouma on vähentänyt joukkojaan, on turvallisuustilanne Afganistanissa kehittynyt huonompaan suuntaan. Tämän on myös kenraali Ala-Sankila saanut ikäväkseen huomata. Vaikka Afganistan Suomesta katsottuna tuntuukin olevan kaukana, yltävät vaikutukset myös meille asti, mikäli turvallisuustilanne päästetään luisumaan käsistä.

-Seuraukset voivat näkyä muun muassa pakolaistilanteessa ja huumeiden määrän lisääntymisenä. Tilanteen heikkeneminen saattaa heijastua myös suurvaltasuhteisiin, pohtii Ala-Sankila.

Tilanteen kehittymistä parempaan suuntaan ei edesauta Afganistanin tämänhetkinen vaikea poliittinen tilanne. Maan kehittyminen demokratiaksi saattaa sekin olla vuosikymmenien päässä. Yleinen koulutustason nousu ja taloudellinen aktiivisuus olisivat yhteiskunnalle luonnollinen tie kehittyä eteenpäin. Tähän tarvittaisiin erityisesti hallinnon monipuolista tukemista. Edistymisen hitaudesta huolimatta Ala-Sankila näkee Suomella olevan roolin kehittyvässä Afganistanissa myös tulevaisuudessa. Pienen maan on kuitenkin mietittävä tarkkaan miten rajalliset resurssinsa käyttää, samaan aikaan kun suuretkin osallistujamaat pohtivat jatkoaan operaatiossa.

-Merkittävää on, mikä on operaation malli tulevaisuudessa.

Resolute Support –operaation viime vuodeksi suunniteltu Kabul-keskeiseen vaiheeseen siirtyminen lykkääntyi heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Tämä on myös lykännyt osallistujamaiden päätöksiä panostuksiensa suhteen. Aikanaan keskushallintokeskeiseen vaiheeseen siirtyminen tulee kuitenkin merkitsemään operaatiomaille uutta arviointia täytettävien tehtävien ja henkilöstön määrän osalta. Kenraali Ala-Sankila uskoo, että suomalaiset hyödyttäisivät operaatiota parhaiten hallinnollisten rakenteiden kehittäjinä. Siinä kokeneiden sotilaidemme ammattitaito pääsisi oikeuksiinsa. Juuri korkean ammattitaidon, yhteistyökyvyn ja työteliäisyytensä vuoksi suomalaisten on myös toivottu jatkavan operaatiossa. Suomen jatkon osalta tullaan kuitenkin lähitulevaisuudessa tarvitsemaan poliittinen päätös, jonka pohjalta suunnittelua voidaan jatkaa.

Yli 14 –vuotinen yhteistyö kansainvälisen liittouman kanssa on mahdollistanut afganistanilaisen yhteiskunnan kehittymisen. Silti maan turvallisuustilanteen ei voida katsoa vielä olevan vakaalla pohjalla. Resolute Support –operaation tarjoama tuki on edistänyt turvallisuusviranomaisten toimintaa merkittävästi. Vaikka arviot tuen tarpeen keston osalta vaihtelevat, vallitsee laaja yhteisymmärrys sen jatkumisen välttämättömyydestä. Tähän näkemykseen myös kenraali Ala-Sankila on valmis yhtymään omassa arviossaan operaatiosta:

-Afganistania ei pidä jättää kesken.

Uutinen julkaistiin puolustusvoimien verkkosivuilla.