YK:n rau­han­tur­vaa­jien halutaan pysyvän myrs­ky­tu­hois­ta kärsineessä Haitissa

Tietoja

Julkaistu: 14.10.2016

Kirjoittanut Kaleva, HOW

Kategoria: Uutiset

YK:n Haitissa olevien rauhanturvaajien tulisi pysyä maassa aiottua kauemmin Matthew-myrskyn aiheuttamien tuhojen takia, vaatii Haitin YK-lähettiläs Sandra Honore.

Hänen mukaansa YK:n rauhanturvaajien pestiä Haitissa tulee jatkaa kuudella kuukaudella. Honoren mukana hurrikaanin aiheuttamat tuhot ovat mittavat ja voivat mahdollisesti uhata maan vakautta.

Myrskyn takia Haitissa lykättiin presidentinvaaleja, jotka oli tarkoitus pitää 9. lokakuuta.

Satoja ihmisiä sai surmansa hurrikaanissa, joka aiheutti erittäin laajaa tuhoa Haitissa. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon arvioi, että maa tarvitsee "massiivista" kansainvälistä apua.

YK:n turvallisuusneuvoston on määrä äänestää Haitissa olevien rauhanturvajoukkojen jatkosta torstaina. Haitissa on tällä hetkellä 6 000 YK:n rauhanturvaajaa.

Vähäisistä resursseista huolimatta haitilaiset ovat aloittaneet jälleenrakennuksen. Uudet peltikatot kiilsivät kookkaan Les Cayesin kaupungin lukuisissa taloissa tiistaina, kun vielä edellisinä päivinä monissa kaupungin asunnoissa ei ollut lainkaan kattoa.

Pellin hinta on noussut Haitissa nopeasti 50 prosenttia, mutta silti monet ovat pystyneet ostamaan sitä.

Kaatunut matkapuhelinverkko oli sekin saatu tiistaina toimimaan ainakin Les Cayesin seudulla.

Haitin rannikon pikkukylissä oli sen sijaan tiistaina vasta alettu arvioida suurtuhoja tarkemmin. Rannikon maisema oli lohduton kooste katkenneita puita ja auki repeytyneitä taloja, jotka olivat kokeneet enimmillään 230 kilometrin tuntivauhdilla puhaltaneen hirmumyrskyn.

Rannikkoalueella työskenteli esimerkiksi brasilialaisia rauhanturvaajia. He muun muassa järjestivät väestölle juomaveden hätäapua. Moni haitilainen on hurrikaanin jälkeen joutunut juomaan likaista vettä, vaikka maassa on koleraepidemian vaara.

Asiasta uutisoi Kaleva verkkosivuillaan.

Irakin operaatiosta iso hyöty myös kansalliselle puolustukselle

Tietoja

Julkaistu: 08.10.2016

Kirjoittanut PV, HOW

Kategoria: Uutiset

Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Petri Hulkko tarkasti Suomalaisen kriisinhallintajoukon Irakissa (SKJI) syyskuun lopulla. Vierailun keskeisimpänä aiheena oli joukon laajennuksen, eli neuvonantotoiminnan käynnistymisen ja operatiivisen suorituskyvyn tarkastaminen.

Tarkastusmatkallaan Hulkko vieraili SKJI:n eri osastoissa ja tapasi muiden koalition kansallisuuksien yhteistyökumppaneita yhdessä Puolustusvoimien operaatiopäällikön kenraalimajuri Eero Pyötsiän kanssa. Pyötsiä vieraili kahden päivän ajan Irakin Kurdistanissa, josta hän jatkoi yhdistettyä tarkastusmatkaansa Suomen osastoon Afganistanissa (SOA). Maavoimien operaatiopäällikkö Hulkko jäi toimialueelle seuraamaan peshmergojen koulutusta koulutustukikohdassa ja tarkasti toiminnan käynnistymisen neuvonantajaosastossa.

Jo noin kuukauden alueella toiminut 100 henkilön joukko on työskennellyt ahkerasti saattaakseen organisaatiomuutoksen edellyttämät puitteet halutulle tasolle. Operaation laajentuminen on tarkoittanut SKJI:n henkilöstölle mittavaa urakkaa suomalaisten oman tukikohdan rakennuttamisessa sekä materiaalin hankinnassa niin Suomesta kuin paikallishankintoina.

- Oman tukikohdan rakennuttaminen Erbiliin oli hyvä ratkaisu, vaikka työmaan valmistuminen viivästyikin kaksi kuukautta. Työt tukikohdassa pystyttiin kuitenkin aloittamaan jo rakennusvaiheessa. Uusi tukikohta tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet toiminnalle OIR -operaatiossa, Hulkko totesi.

Operaatiopäällikön tarkastusmatkan tavoitteena oli monipuolisen tilannekuvan luominen keskustelemalla koalition muiden kansallisuuksien edustajien kanssa. Hulkon mukaan koalition kansallisuudet puhaltavat samaan hiileen ja yhteistoiminta on sujuvaa. Uuden organisaation myötä Suomella on myös vahvempi miehitys operaation esikuntatasolla. Suomen läsnäolo monikansallisissa esikunnissa vahvistaa tilannekuvan välittymistä ja tällöin kokonaisuus koko operaation tilanteesta hahmottuu tehokkaammin.

Vieraillessaan koulutustukikohdassa operaatiopäällikkö tapasi suomalaisten koulutusvastuulla olevan peshmergapataljoonan komentajan sekä jalkaväkijoukkueen taistelijoita. Peshmergakomentaja kehui suomalaista koulutusosaamista ja esitti kiitoksensa suomalaisten antamasta tuesta taistelussa Daishia vastaan. Hulkko sai myös tilaisuuden seurata peshmergojen koulutusta käytännössä suomalaisten ohjatessa aamupäivän asekäsittelykoulutusta koulutustukikohdan lähimaastossa. Myös yksittäiset peshmergat tulivat ilmaisemaan tyytyväisyytensä annettuun koulutukseen.

Hyödyt koulutusoperaatioon osallistumisesta näkyvätkin kaikkein konkreettisimmin juuri jalkaväen taistelutappioiden merkittävässä vähentymisessä koulutuksen alettua. Koulutuksessa opittuja taisteluteknisiä taitoja todella hyödynnetään taisteluissa Daishia vastaan ja henkeä pelastavaa ensiapua osataan antaa tarvittaessa. Suomalainen neuvonantajaosasto syventää koulutustukikohdissa jaettuja elintärkeitä taitoja lähempänä rintamalinjaa ja tuottaa tarpeellista informaatiota toimintaympäristön muuttumisesta suoraan kouluttajille. Tällä tavoin taistelevien joukkojen osaamistaso saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin todellista taistelutilannetta.

Suomen kansalliset hyödyt operaatioon osallistumisesta välittyvät toimialueelta useista eri näkokohdista. Operaation perustaminen, kasvattaminen ja lopulta purkaminen antavat tärkeää logistista kokemuspohjaa myös kansalliselle puolustukselle. Vahva yhteistyö koalition muiden kansallisuuksien kanssa opettaa paljon eri maiden toimintamalleista sotilasoperaatioissa ja niiden yhteensovittamisesta. Yhtenä suorana hyötynä kansalliselle puolustukselle voidaan pitää operaatiossa palvelevien reserviläisten merkittävän korkeaa sotilaskouluttajaosaamista. Reserviläisten taidot nousevat operaatiossa sille tasolle, että myös kotimaan reservin kouluttaminen esimerkiksi oman sodanajan joukon kertausharjoituksissa sujuu tehokkaasti.

SKJI:n uuden rotaation ensimmäinen kuukausi on jo osoittanut kaikkien SKJI:n eri osastojen todellisen suorituskyvyn tason. Satapäinen suomalaisjoukko on vastannut tehtäviinsä vain kiitettävillä suorituksilla ja maine ammattitaitoisena sotilasjoukkona muiden koalition maiden keskuudessa on voimistunut entisestään.

- Pienestä materiaalipulasta huolimatta olen hyvin tyytyväinen koko SKJI:n toiminnan käynnistymiseen. Kouluttaja- ja neuvonantajahenkilöstö on erittäin ammattitaitoista ja motivoitunutta riippumatta siitä onko henkilö puolustusvoimien palkattua väkeä vai reserviläinen, Hulkko tiivisti havaintonsa.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

YLE: Suurvallat eivät halua voimakasta johtajaa

Tietoja

Julkaistu: 07.10.2016

Kirjoittanut YLE, HOW

Kategoria: Uutiset

Tässä viisi näkökulmaa YK:n pääsihteerin valintaan – toisesta maailmansodasta tähän päivään.

1. Miksi suurvallat haluavat heikon pääsihteerin?

Supervallat haluavat säilyttää vallan omissa käsissään. Omapäinen pääsihteeri voisi olla rasite Yhdysvalloille, Venäjälle ja Kiinalle, jotka lopulta ajavat maailmanpolitiikassa omia kansallisia etujaan.

Ja sananvaltaa on tietysti myös Ranskalla ja Englannilla, muilla turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä – ja kukin niistä voi veto-oikeudellaan estää vastustamansa ehdokkaan valinnan.

Pääsihteereillä on ollut omia kunnianhimon kohteitaan: esimerkiksi Ban Ki-moon oli innokas ilmastonmuutoksen torjunnassa, Kofi Annan omistautui rauhanturvahankkeille.

Mutta pääsihteeri ei oikein voi astua suurvaltojen varpaille. Jos astuu, siitä saa maksaa hintaa. Esimerkiksi 1992-1996 pääsihteerinä toiminut egyptiläinen Boutros Boutros-Ghali arvosteli Yhdysvaltoja Somalian ja Bosnian sisällissotien hoidosta. Toista kautta virassa ei hänelle tullut.

Ghanalainen pääsihteeri Kofi Annan (virassa 1997-2006) julisti Yhdysvaltain Irakin miehityksen laittomaksi. Tämä kannanotto hankaloitti hänen työtään.

Kofi Annan arvosteli Yhdysvaltoja Irakin miehittämisestä. Martial Trezzini / EPA

On suotavaa, että YK:n pääsihteeri on vahva kriisineuvottelija ja karismaattinen moraalinen voima. Mutta suurvaltojen sotilaallisten toimien arvostelulle ei jää juuri tilaa.

Ban Ki-moon ymmärsi tämän eikä nostanut ääntään Venäjän Aleppon-pommituksia vastaan.

2. Jännittävä valinta: entinen natsi vai suomalaisdiplomaatti?

Erityisen jännittävä pääsihteerivaali käytiin vuonna 1971. Ehdolla oli Suomen YK-lähettiläs Max Jakobson. Suomi kävi aktiivista kampanjaa ehdokkaansa puolesta.

Tukea maailmalta tuli ja mahdollisuudet näyttivät erittäin hyviltä.

Ansioitunut suomalaisdiplomaatti oli mukana ratkaisuäänestysten loppuvaiheissa, mutta Neuvostoliiton veto esti valinnan.

Arvellaan, että Neuvostoliitto piti Jakobsonia liian länsimielisenä. Ehkä Neuvostoliitto ei myöskään halunnut suomalaisen diplomatian saavan nostetta aikana, jolloin Kreml lisäsi monin tavoin painetta Suomen poliittista johtoa kohtaan.

Turvallisuusneuvosto sivuutti muutkin vahvat nimet ja valitsi itävaltalaisen Kurt Waldheimin. Waldheim pysyi virassa kaksi kautta.

Virasta eroamisen jälkeen paljastui, että Waldheim oli palvellut toisen maailmansodan aikana Kroatian alueella natsihallinnossa. Kävi myös ilmi, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto molemmat tiesivät Waldheimin taustasta jo valintavaiheessa.

Suurvallat halusivat taipuisan pääsihteerin, joka voidaan tarvittaessa palauttaa ruotuun – ja sellaisen ne saivat.

3. Guterres – mikä pätevöitti YK:n huipulle?

67-vuotiaan António Guterresin valinta YK:n pääsihteeriksi varmistui torstaina turvallisuusneuvoston istunnossa.

Guterres on portugalilainen poliitikko ja diplomaatti, koulutukseltaan insinööri. Poliittisen uransa hän aloitti sosialistipuolueessa heti sotilasvallan kaataneen neilikkakumouksen jälkeen 1974.

Portugalin pääministeri hän oli vuodesta 1995 vuoteen 2002.

Diplomaattiuraa hän on tehnyt muun muassa YK:n pakolaiskomissaarina kymmenen vuoden ajan 2005-2015. Häntä on pidetty väsymättömänä pakolaisten asian ajajana.

Valitsijoista Venäjän ja Britannian diplomaatit ovat kehuneet Guterresia yhteistyökykyiseksi ja moraalisesti vahvaksi, parhaaksi ehdokkaaksi.

4. Miksi naista ei valittu? Tai itäeurooppalaista?

Veikkailtiin, että tällä kertaa olisi itäeurooppalaisen pääsihteerin vuoro. Tähänastiset pääsihteerit ovat tulleet (aikajärjestyksessä) Norjasta, Ruotsista, Burmasta, Itävallasta, Perusta, Egyptistä, Ghanasta ja Etelä-Koreasta.

Ennakkoarvailuissa oli mukana kaksi bulgarialaista naista, ensin YK-järjestö Unescon johtaja Irina Bokova ja tämän vetäydyttyä ehdolle nousi EU:n budjettikomissaari Kristalina Georgieva.

Kumpikin putosi kisasta. Bokovaa vastusti ilmeisesti Yhdysvallat ja Georgievaa Venäjä.

Georgievan mahdollisuuksia lopultakin heikensi se, että Saksan liittokansleri Angela Merkel aivan loppuvaiheessa yritti taivutella venäläisiä bulgarialaisen naisehdokkaan kannalle.

Naisehdokkaalle olisi tällä kertaa ollut tilausta. Kulissien takainen peli suosi tällä kertaa toista ehdokasta. Päättäjistä kellään ei ollut varsinaista syytä torpata Guterresin valintaa.

5. Yksi pääsihteereistä menehtyi virantoimituksessa

Pätevänä pääsihteerinä on pidetty muun muassa ruotsalaista Dag Hammarskjöldiä. Vuonna 1953 tehtävään valittu Hammarskjöld ponnisteli Kongon sisällissodan ratkaisemiseksi – mutta kuoli dramaattisesti lento-onnettomuudessa, kun hänen lentokoneensa syöksyi maahan epäselvissä oloissa 1961.

Hammarskjöld oli seurueineen matkalla Kongoon selvittämään kapinallismaakunnan sotilaiden ja YK:n rauhanturvaajien välisiä taisteluita.

Asiasta uutisoi YLE verkkosivuillaan.

Turvallisuusneuvosto asettui Guterresin taakse

Tietoja

Julkaistu: 06.10.2016

Kirjoittanut Satakunnan Kansa, HOW

Kategoria: Uutiset

YK:n turvallisuusneuvosto tukee yksimielisesti portugalilaisen Antonio Guterresin valintaa järjestön seuraavaksi pääsihteeriksi. 67-vuotias Guterres on maansa entinen pääministeri ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n entinen pääsihteeri.

Turvallisuusneuvoston päätöksen jälkeen Guterresin ehdokkuus esitellään YK:n yleiskokoukselle.

Guterres syntyi Lissabonissa huhtikuussa 1949. Insinöörin koulutuksen hankkinut mies liittyi sosialisteihin vuoden 1974 neilikkavallankumouksen jälkeen. Parlamenttiin hänet valittiin heti vuonna 1976 Portugalin ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa viiteen vuosikymmeneen.

Guterres eteni nopeasti politiikassa, ja vuonna 1992 hänet valittiin sosialistien pääsihteeriksi. Uusi pääsihteeri johdatti puolueensa vaalivoittoon ja itsensä pääministeriksi vuonna 1995. Pääministerinä hän jatkoi aina vuoteen 2001 saakka, jolloin sosialistit kärsivät kirvelevän tappion paikallisvaaleissa. Guterres erosi ja jätti saman tien Portugalin politiikan keskittyäkseen diplomaatin uraansa ulkomailla.

Guterresia pidettiin toistuvasti hyvänä kandidaattina Portugalin presidentiksi, mutta itse hän ei asiasta innostunut. Guterresin mukaan hän ”pelaa mieluummin palloa kuin on erotuomari”.

– Pidän toiminnasta, kenttätyöstä. Pidän asioista, joihin minun on jatkuvasti puututtava, hän perusteli.

UNHCR:n johdossa Guterres oli kymmenen vuotta vuosina 2005–2015.

YK:n pääsihteerinä Guterres aloittaa vuodenvaihteessa.

Asiasta uutisoi muun muassa Satakunnan Kansa verkkosivuillaan.