Sadevesi hyötykäyttöön Libanonissa

Tietoja

Julkaistu: 30.09.2016

Kirjoittanut PV, HOW

Kategoria: Uutiset

Suomalais-irlantilainen pataljoona on yhteistyössä Kuninin kaupungin kanssa hankkinut sadeveden puhdistuskanavan paikallisten asukkaiden vesihuoltoa helpottamaan. Uuden puhdistuskanavan käyttöönottotilaisuus järjestettiin 24. syyskuuta.

Puhdistuskanavan saaminen kaupunkiin kuului suomalais-irlantilaisen pataljoonan CIMIC- osaston quick impact -projekteihin. Näiden nopeasti toteutettavien avustusprojektien tarkoituksena on saada aikaan välittömästi myönteisiä vaikutuksia paikallisissa olosuhteissa. Projektin rahoittivat Suomen ja Irlannin valtiot.

Maatalous on Kuninissa merkittävä elinkeino ja siksi maanviljelijöiden sekä koko yhteisön tukeminen on tärkeää. YK:n mandaatin mukaisesti pataljoona tukee vastuualueellaan projekteja, jotka parantavat väestön yleisiä olosuhteita. Projektit toteutetaan yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa.

Asiasta uutisoi puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Lehti: Ruotsalaiset antavat aseita kurdeille taisteluun Isisiä vastaan

Tietoja

Julkaistu: 28.09.2016

Kirjoittanut Aftonbladet, HOW

Kategoria: Uutiset

Äärijärjestö Isisiä vastaan taistelevilla Irakin kurdisotilailla on käytössään ruotsalaisten antamia aseita, kirjoittaa ruotsalaislehti Aftonbladet.

Ruotsalaisia sotilaita on ollut vuoden verran Irakin kurdialueella kouluttamassa kurdien peshmergajoukkoja. Aftonbladet on haastatellut alueella kurdisotilaita, joiden mukaan ruotsalaiset olisivat antaneet muutakin kuin koulutusta.

Peshmergajoukkojen korkea-arvoinen komentaja sanoo Aftonbladetin mukaan olevansa kiitollinen aseista, joita ruotsalaiset ovat toimittaneet rintamalle. Komentaja, jota ei jutussa mainita nimellä, sanoo joukkojensa saaneen 83 kappaletta panssarintorjunta-aseita "joitakin kuukausia sitten".

Komentajan ja kahden muun Aftonbladetin rintamalla haastatteleman lähteen mukaan kyse olisi AT-4-kevytsingoista. Niitä tekee ruotsalainen asevalmistaja Saab, mutta niitä valmistetaan myös lisenssillä Yhdysvalloissa.

–Toiminta on vaivihkaista. Heillä on ruotsalaiset univormut, mutta ilman Ruotsin lippua olkapäällä. Kun he tulevat, kännykät ja kamerat täytyy panna pois, Aftonbladetin lähde sanoo.

Lehden mukaan kurditaistelijat myös esittelivät toimittajille puheena olleita aseita. Ne oli varustettu englanninkielisillä ohjeteksteillä, mikä Aftonbladetin mukaan viittaa siihen, että aseet olisi tehty Yhdysvalloissa.

Lisäksi kurdisotilaat sanovat Aftonbladetille, että ruotsalaiset olisivat auttaneet heitä kuvaamalla lennokeista Isisin joukkojen asemia.

Ruotsin puolustusvoimien mukaan tiedot eivät pidä paikkaansa, ja Irak-operaatiota hoidetaan Ruotsin valtiopäivien antaman mandaatin mukaisesti.

Puolustusvoimien tiedottaja Philip Simon sanoo, etteivät ruotsalaisjoukot ole antaneet peshmergoille tai muillekaan Irakissa toimiville joukoille minkäänlaisia aseita eivätkä myöskään tiedustelutietoa.

Simonin mukaan tietoa jaetaan kylläkin kulloinkin koulutuksessa olevien joukkojen kanssa, mutta se tehdään nimenomaan koulutustilanteen turvaamista ajatellen.

Panssarintorjunta-aseista syntyi Ruotsissa keskustelua myös vuosi sitten, kun Yhdysvallat ilmoitti toimittavansa Irakiin tuhansia AT-4-sinkoja. Nykyinen sopimus kieltää aseiden viennin ilman Ruotsin hyväksyntää.

Yhdysvaltain mukaan kyse oli aseista, jotka oli valmistettu ennen vuotta 1982. Tuolloinen sopimus ei kieltänyt vientiä.

Asiasta uutisoi ruotsalaislehti Aftonbladet.

Kriisinhallintaoperaatiot UTVA:n asialistalla

Tietoja

Julkaistu: 27.09.2016

Kirjoittanut Ulkoasiainministeriö, HOW

Kategoria: Uutiset

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät maanantaina 26. syyskuuta kansainvälistä kriisinhallintaa koskevia kysymyksiä.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Suomi osallistuu tällä hetkellä 13 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 500 sotilaalla ja 20 siviilikriisinhallintaoperaatioon noin 100 asiantuntijalla. Suurin panos Suomella on Libanonin UNIFIL-operaatiossa, johon osallistumista on vahvistettu ja jatkettu osana Suomen vastausta Ranskan marraskuun 2015 terrori-iskujen jälkeiseen avunpyyntöön.

Kokouksessa keskusteltiin myös Suomen ja Yhdysvaltain välisestä puolustusyhteistyöstä, jota koskeva aiejulistus on valmisteilla maiden puolustusministeriöiden välillä. Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat vastaavanlaisen yhteistyöjulistuksen kesäkuussa 2016.

Lisäksi tasavallan presidentti ja ministerivaliokunta keskustelivat Aleppon äärimmäisen huolestuttavasta humanitäärisestä tilanteesta.

Aiheuttavatko kurdit ongelmia Isisin jälkeen?

Tietoja

Julkaistu: 26.09.2016

Kirjoittanut HS, HOW

Kategoria: Uutiset

Sotilaslähteet Irakissa ja Yhdysvalloissa toistelevat, että Mosulin kaupungin valtaus Isisiltä käynnistyy pian, ehkä jo lokakuussa.

Isisin savustaminen Irakin toiseksi suurimmasta kaupungista voisi olla lähes kuolettava isku jihadistijärjestölle. Operaatiosta on povattu vaikeaa, mutta ongelmat eivät välttämättä loppuisi kaupungin valtaukseen.

Mosulin valtaus voi nimittäin johtaa arvaamattomaan tapahtumaketjuun, johon Isis ei oikeastaan liity lainkaan.

Irakin kurdeilla, Irakin keskushallinnolla ja paikallisilla entisillä ja uskonnollisilla vähemmistöillä sekä niiden tukiryhmillä on kaikilla omia intressejään Mosulin ja sen lähiympäristöjen hallinnan suhteen. Pahimmassa tapauksessa Isisin tuhoamista voi seurata keskenään kilpailevien ryhmien yhteentörmäys.

Isis valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin kesän 2014 salamasodassa. Miljoonakaupunki ja Ninawan maakunta kuuluivat tuolloin Irakin keskushallinnolle.

Heti Mosulin valtauksen jälkeen Isis lähti työntymään syvemmälle Irakin pohjois- ja koillisosiin kohti Irakin kurdialueita. Eteneminen pysähtyi kansainvälisen liittouman ilmaiskuihin.

Länsivaltojen tuen ansiosta Kurdistanin autonominen alue pelastui. Itseasiassa kurdit ovat liittouman tuen ansiosta kyenneet valtaamaan Isisiltä myös sellaisia alueita, jotka eivät ennen vuotta 2014 olleet lainkaan kurdien hallinnassa – esimerkiksi Kirkukin kaupungin, joka on Irakin keskeisimpiä öljyntuotantoalueita.

Kurdien hallinnassa on nyt jopa 50 prosenttia enemmän maa-alueita kuin mitä heille kuului ennen Isisin nousua. Samaan aikaan Kurdistanissa on puhuttu avoimesti mahdollisesta itsenäistymisestä.

Jotkut Irakin arabipoliitikot ovat syyttäneet kurdeja siitä, että niiden aikeissa on piirrellä Isisin jälkeisessä Irakissa rajoja uudelleen ja laajentaa kurdialuetta.

Kurdihallinto on korostanut, etteivät kurdijoukot aio osallistua varsinaiseen Mosulin kaupungin valtaukseen, mutta tukevat operaatiota muualla Ninawan maakunnassa.

Mosulin valtaukseen on lehtitietojen mukaan osallistumassa ainakin Irakin puolustusvoimien joukkoja, paikallisia sunnijoukkoja, mahdollisesti Iranin tukemia shiialaisia asejoukkoja sekä Turkin kouluttamia turkmeenijoukkoja. Myös Turkilla on intressinsä Irakissa, sillä se haluaa estää laajan ja yhtenäisen kurdialueen muodostumisen omille rajoilleen.

Kansainvälisen liittouman erikoisjoukot ja ilmavoimat tukevat hyökkäystä. Myös suomalaisia sotilaita saattaa osallistua operaatioon neuvonantajina.

Yksi Mosulin valtaukseen liittyvä ongelma on se, ettei liittoumalla ole kokonaisvaltaista suunnitelmaa sille, mitä tapahtuu sen jälkeen kun Isis on ajettu kaupungista, sanoo konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen Irak-asiantuntija Hussein al-Taee.

Al-Taee ei pidä todennäköisenä sitä, että Mosulin valtaus laukaisisi yhteenotot esimerkiksi kurdien ja Irakin keskushallinnon välillä. Mutta koska sopassa on useita hämmentäjiä, ennen yhteishyökkäystä olisi hyvä saada jonkinlainen sopimus aikaiseksi.

-Kaikkien osapuolten pitäisi sopia, että Mosulin valtauksen jälkeen kaikki palaavat alkuasetelmaan, eli siihen asetelmaan, jossa oltiin ennen vuotta 2014 ja Isisin nousua. Myös Turkki pitää saada mukaan tähän keskusteluun, al-Taee sanoo.

Häntä huolettaa se, että ilman sopimuksia Isisin jälkeinen Irak voi ajautua samaan tilaan, joka alkujaan mahdollisti Isisin nousun.

Entä Suomi?

Suomi on vuodesta 2015 ollut mukana Isisin vastaisessa kansainvälisessä liittoumassa enimmäkseen kouluttamassa kurdisotilaita. Onko mahdollista, että suomalaiset joutuvat tahtomattaan kiistanalaiseen tilanteeseen, jossa heillä onkin yllättäen rooli Irakin kansanryhmien välisessä välienselvittelyssä.

Al-Taee pitää riskiä mahdollisena, mutta pienenä.

Suomi on hänen mukaansa toiminut Irakissa tasapuolisesti kuunnellen keskushallintoa ja kurdeja. Suomen rooli on muutenkin kokonaisuutena pieni, eikä se kanna operaatiosta päävastuuta.

-Minun on vaikea nähdä, että jostakin nousisi Suomea osoittava syyttävä sormi. Mutta yhteistyötä kannattaa jatkaa rakentavana kaikkien osapuolten kanssa.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat verkkosivuillaan.