Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea aloitti työnsä
- Tietoja
- Julkaistu: 12.06.2020
- Kirjoittanut UM/HOW
- Kategoria: Uutiset
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto asetti toimikaudelle 6.3.2020 - 28.2.2021 kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean. Komitea tulee laatimaan kokonaisvaltaisen, yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi. Komiteatyön käynnistyminen viivästyi koronavirustilanteesta johtuen, mutta lähti liikkeelle 11.6. pidetyssä kokouksessa, jossa tehtiin katsaus Suomen kriisin-hallintaosallistumisen nykytilaan ja näkymiin.
Komitea selvittää, miten kansainvälinen turvallisuusympäristö ja kriisinhallinta ovat muuttuneet ja mitä vaatimuksia tämä asettaa Suomen kriisinhallintaosallistumiselle.
-Työn keskiössä on sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Kriisinhallintaa tarkastellaan kuitenkin osana laajempaa toimijoiden verkostoa, johon kuuluu myös rauhanvälityksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimijoita, toteaa komitean puheenjohtaja, poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.
Komitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) korostaa, että komitean työssä on tärkeää huomioida kriisinhallinnan toimintaympäristön muutos. Terrorismi, ympäristöuhat sekä ilmastonmuutos lisäävät kriisinhallinnan tarvetta. Kansainvälisillä kriiseillä ja turvallisuusuhkilla on entistä useammin suoria vaikutuksia myös Suomen ja Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Koronavirustilanne on vaikuttanut kriisinhallintaoperaatioiden toimintaan. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia kansainväliseen kriisinhallintaan vasta arvioidaan.
Kriisien muuttumisen myötä myös toimijakenttä on laajentunut – YK operaatioiden rinnalle ovat nousseet EU:n ja Naton sekä maaryhmäpohjaisten koalitioiden toimeenpanemat operaatiot. Siviilikriisinhallinnassa myös Etyj on keskeinen toimija. Siviilien suojelu sekä ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen ovat kansainvälisen kriisinhallinnan keskiössä.
Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on osallistunut kriisinhallintaan 1950 luvulta lähtien. Enimmillään Suomen osallistumistaso on ollut lähes 2000 rauhanturvaajaa ja kaikkiaan yli 50 000 suomalaista on osallistunut rauhanturvatehtäviin. Kriisinhallintatehtävien luonne on vuosikymmenten varrella muuttunut. Painopiste on siirtynyt valtioiden välisten konfliktien rauhoittamisesta valtioiden sisäisten konfliktien ratkaisupyrkimysten tukemiseen ja konfliktimaiden kapasiteetin vahvistamiseen.
Suomi osallistuu tällä hetkellä 10 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon noin 400 sotilaalla. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimii noin 120 suomalaista noin 20 operaatiossa ja sihteeristötehtävissä. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahataso on noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Siviilikriisinhallinnan määrärahat ovat noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Komitean perustamisesta tiedotti Ulkoministeriö.
Hölkkäri golfaa kesäkuun lopussa - ilmoittaudu rauhanturvaajahenkiseen kisaan
- Tietoja
- Julkaistu: 01.06.2020
- Kirjoittanut HOW
- Kategoria: Uutiset
MITÄ?
Jo perinteeksi muodostunut Hölkkäri Golf
MISSÄ?
Hämeenlinnassa, kenttänä on Eversti
MILLOIN?
Lauantaina kesäkuun 27. päivä klo 1500 kuluvaa vuotta.
Perinteiset pelimuodot ovat:
Tasoituksellinen lyöntipeli 0-18,6 ja pistebogey 18,7-36. Korkeammallakin tasoituksella saa osallistua mutta 36 on korkein mikä otetaan huomioon.
Sivupeleinä lähimmäksi lippua, pisin drive ja paras scratch.
Myös naisten sarja pelataan jos osallistujia riittää. Samoin dependent-sarja pelataan jos osallistujia riittää
Vieraspelaajille hinta 60€ ja hintaan sisältyy ainakin green fee ja tulospalvelu (saunaan ja lounaaseen liittyvät rajoitukset selviää myöhemmin)
Ilmoittautumiset oheisen poikkeusaikojen kilpailuohjeiden mukaan: https://www.aulankogolf.fi/jasen/agkn-kilpailuohjeet-poikkeusaikana.html
Jos ilmoittautuminen linkin ohjeiden mukaan ei toimi niin spostilla paso ät holkkari.net viimeistään juhannushuurujen hälvettyä 22.6.2020. Jos ilmoittaudut Pasolle niin ilmoittautumisessa pitäisi olla vähintään seuraavat tiedot:
- Oma nimi
- Kotiseura
- Tarkka tasoitus
- Sähköpostisosoite
Reservin vääpelistä Vuoden rauhanturvaaja
- Tietoja
- Julkaistu: 29.05.2020
- Kirjoittanut HOW
- Kategoria: Uutiset
Suomen Rauhanturvaajaliiton hallitus on valinnut vuoden 2020 rauhanturvaajaksi 34-vuotiaan kriisinhallintaveteraani Henri Tienvieren.
Vuoden rauhanturvaaja julkistetaan perinteisesti YK:n kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä, jota vietetään vuosittain 29. toukokuuta.
Vääpeli Henri Tienvieri on 34-vuotias kokenut reserviläinen ja kriisinhallintatehtävien moniosaaja. Hän on esimerkillinen suomalainen reservin sotilas, joka on osoittanut kykenevänsä toimimaan erityisen paineen alla haastavissa olosuhteissa, josta on saanut kiitosta niin esimiehiltään kuin vertaisiltaankin.
Useissa operaatioissa, muun muassa Lähi-idässä, Balkanilla, Afganistanissa sekä kotimaassa EU:n taisteluosastossa palvellut Tienvieri on onnistuneesti siirtänyt käytäntöön saamansa koulutuksen sekä henkilökohtaiset ominaisuutensa. Kriisinhallintatehtävien lisäksi Tienvieri on toiminut määräaikaisena tilannepäivystäjänä operaatioiden johtoesikunnassa kotimaassa.
Vääpeli Tienvieri on sekä asenteeltaan että kokemukseltaan suomalaisen rauhanturvaajan esikuva. Tienvieressä yhdistyvät aito halu ja into ratkaista ilmi tulevat uudet haasteet, palvelustovereiden pyyteetön auttaminen sekä rautainen, suomalaisen asepalveluksen ja kriisinhallintakoulutuksen kautta saatu ammattitaito. Tienvieri on myös osoittanut olevansa erinomainen sotilastaitojen kouluttaja.
Tienvieri on ymmärtänyt fyysisen kunnon ylläpidon ja kehittämisen merkityksen osana henkistä jaksamista. Tämä erittäin myönteinen asenne liikuntaa kohtaan kumpuaa Tienvierin nuoruuden jääkiekkoharrastuksesta. Tätä positiivista ja kannustavaa viestiä liikunnan merkityksestä hän on jakanut myös palvelustovereilleen.
Palvelusvapaarajoitteita ryhdytään purkamaan asteittain
- Tietoja
- Julkaistu: 27.05.2020
- Kirjoittanut PV/HOW
- Kategoria: Uutiset
Maavoimien kriisinhallintaoperaatioiden henkilöstön palvelusvapaat keskeytettiin 16. maaliskuuta. Työmatkaliikenne Schengen-alueen sisällä on sallittu hallituksen päätöksen perusteella 14. toukokuuta alkaen. Tämän vuoksi myös kriisinhallintahenkilöstölle mahdollistetaan palvelusvapaita asteittain ja tietyillä rajoituksilla.
Palvelusvapailla edesautetaan kriisinhallintahenkilöstön jaksamista. Vapaiden myöntämistä harkitaan tapauskohtaisesti. Suunnittelussa huomioidaan operaatioalueen rajoitukset ja määräykset, sillä tilanteet voivat muuttua nopeasti.
Vapaata voidaan aluksi myöntää henkilöille, jotka ovat olleet operaatioalueella pitkään tai joilla on painavia tai pakottavia henkilökohtaisia syitä kotimaassa käynnille. Palvelusvapaat voivat alkaa 1. kesäkuuta jälkeen. Vapaata pyritään antamaan kaksi viikkoa. Palvelusvapaan ajan henkilö on kotona karanteenin kaltaisissa oloissa kuten muutkin ulkomailta Suomeen saapuvat.
– Tavoitteenamme on turvata suomalaisten sotilaiden terveys ja palvelusturvallisuus operaatioalueella ja estää COVID-19-koronaviruksen leviäminen maasta toiseen kriisinhallintahenkilöstön vaihdon ja palvelusvapaiden aikana, toteaa Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari.
Palvelusvapaarajoitteiden purkamisesta tai päättymisestä päätetään myöhemmin.
Lue palvelusvapaiden keskeyttämiseen liittyvä uutinen.
Suomalaiset rauhanturvaajat välikohtauksessa Libanonissa - ei henkilövahinkoja
- Tietoja
- Julkaistu: 26.05.2020
- Kirjoittanut PV/HOW
- Kategoria: Uutiset
UNIFIL-operaatioon osallistuvat suomalaiset rauhanturvaajat olivat maanantaina 25. toukokuuta suorittamassa partiointitehtävää toimialueellaan Etelä-Libanonissa, kun paikallinen väkijoukko pysäytti partion etenemisen noin kello 18.30.
Partion liike estettiin sulkemalla tie ajoneuvoilla. Paikallinen väkijoukko käyttäytyi partiota kohtaan uhkaavasti heittäen kiviä ajoneuvoja kohti ja rikkoen ajoneuvojen sivupeilejä. Havaintojen perusteella väkijoukossa ammuttiin myös muutamia laukauksia käsiaseella. Laukauksista yksi osui suomalaisen partion ajoneuvoon.
Suomalaiset pääsivät irtaantumaan tilanteesta työntämällä panssaroiduilla partioajoneuvoilla tien sulkeneet autot pois ajoväylältä. Tilanteessa rauhanturvaajat eivät poistuneet ajoneuvoista, eivätkä he käyttäneet aseellista voimaa paikallista väkijoukkoa kohtaan.
Partio siirtyi tilanteesta irtaantumisen jälkeen läheiselle UNIFIL:n tarkkailupisteelle. Myös tarkkailupisteen ulkopuolelle kerääntyi uhkaavasti käyttäytyvää väkijoukkoa. Tilanne rauhoittui ja paikallinen väkijoukko hajaantui Libanonin armeijan joukon (Lebanese Armed Forces, LAF) saavuttua paikalle. Suomalainen partio palasi kotitukikohtaansa LAF:n saattamana maanantai-iltana noin kello 22.00.
Kahdentoista henkilön vahvuinen suomalaispartio oli liikkeellä kolmella panssaroidulla ajoneuvolla. Partiointitehtävään ei osallistunut muiden kansallisuuksien rauhanturvaajia. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja suomalaiselle partiolle eikä liikkeen estäneelle joukolle, mutta kummankin osapuolen ajoneuvot kärsivät lieviä vahinkoja. Syytä välikohtaukselle ei tiedetä.
Suomi osallistuu YK:n monikansalliseen UNIFIL-operaatioon (United Nations Interim Force In Lebanon, UNIFIL) osana ranskalaista komentajan reservipataljoonaa (Force Commander Reserve, FCR).
UNIFIL-operaatio on perustettu 1978. Suomi on osallistunut operaatioon neljällä vuosikymmenellä; 1982–2001, 2006–2007 ja vuodesta 2012 lähtien. Tällä hetkellä operaatiossa palvelee noin 200 suomalaista.
Artikkelit
- MC Hölkkärin rt-henkinen tankosuunnistusjuhani 2020
- Olli Nurmen Ruutitynnyrin vartijat kertoo realistisesti nykyrauhanturvaamisesta - tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea
- SOK:n ajankohtais-, sekä historiakatsaus KFOR-operaatiosta nykyhetkellä vuonna 2020
- Erilainen historiikki tarjoaa todellisen näkökulman yhdistystoimintaan
- Iranin tilanteesta syntyi jotain positiivistakin - rauhanturvaamisen vaarallisuus nousi otsikoihin ilman suomalaisia kuolonuhreja
HOWtiset
- Yle: Kansainvälisen harjoittelun kustannukset puolittuvat - mutta myös harjoitusten määrä vähenee
- Suomalaisten määrä Afganistanissa vähenee rajusti ensi vuonna
- Kolmella suomalaissotilaalla koronatartunta
- Vahterpään NRF-harjoitusjakso jatkuu Itämerellä
- Maavoimien Twitter: Suomalaisia rauhanturvaajia ei ole sairastunut Unifil-operaatiossa