OIR -operaatioon (Operation Inherent Resolve) osallistuvan suomalaisen joukon vahvuus kasvaa 50 henkilöllä ja toiminta laajenee koulutustoiminnasta (BPC) neuvonantotoimintaan (Advice and Assist) 1. syyskuuta alkaen. Kansallinen osallistumispäätös on tehty vuoden ajaksi ja se on voimassa 31.8.2017 asti.
Tasavallan presidentin 29.4.2016 tekemällä päätöksellä Suomi osallistuu Irakin turvallisuusviranomaisten koulutus- ja neuvonantotehtävään Pohjois-Irakissa enintään noin 100 sotilaan osastolla. Suomalaiset tukevat Irakin turvallisuusjoukkoja koulutuksella ja neuvonannolla Irakin pohjoisosissa. Henkilöstömäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa myös suomalaisen joukon nimi muuttuu. Suomen osasto Irakissa (SOI) vaihtuu syyskuun alussa Suomalaiseksi Kriisinhallintajoukoksi Irakissa (SKJI). OIR -operaatioon osallistuu yli 60 maata, mukaan lukien kaikki EU-maat sekä Pohjoismaat. Yhteistyötä koordinoi Yhdysvallat.
Suomalainen joukko on kouluttanut Irakin turvallisuusviranomaisia elokuusta 2015 alkaen ja se jatkuu edelleen kurssimuotoisena koulutuksena koulutustukikohdissa eri puolilla Kurdistania. Koulutus tapahtuu ensisijaisesti pysyvissä koulutustukikohdissa, jonne joukot tulevat koulutettaviksi pääsääntöisesti komppania kerrallaan.
Neuvonantotoiminta keskittyy Irakin turvallisuusjoukkojen tukikohtiin ja alueille, joissa kyseiset joukot toimivat. Käytännössä tämä tarkoittaa rintamalinjan läheisyyttä. Toiminta tähtää Irakin turvallisuusjoukkojen suorituskyvyn kehittämiseen. Neuvonantotoiminnalla saavutetaan kaksinainen hyöty. Se täydentää koulutusleireissä annettua koulutusta ja antaa mahdollisuuden havainnoida annetun koulutuksen toimivuutta käytännössä. Toimintalinjat tukevat toisiaan välittömän palautteen ja kehittämisen näkökulmasta. Neuvonantotoimintaan osallistuvat henkilöt ovat pääsääntöisesti puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvia sotilaita, joilla on runsaasti aiempaa kokemusta kriisinhallintatehtävistä.
Tilanne rintamalinjalla on pysynyt kohtuullisen stabiilina, minkä vuoksi neuvonantotoimintaan osallistuminen ei lisää riskejä merkittävästi. Neuvonantotoimintaan osallistuvan joukon riski joutua epäsuorantulen tai suora-ammunnan kohteeksi on kuitenkin suurempi kuin koulutusosastossa toimivien kouluttajien. Muut toimintaan liittyvät riskit pysyvät arvion mukaan toistaiseksi ennallaan, mutta tilanteen muuttumiseen varaudutaan. Konfliktialueille tyypillinen räjähdeuhka (IED) on arvioitu alueella vähäiseksi. Taistelukaasujen (CBRN) käytöstä koko operaatioalueella on raportoitu muutamia kertoja vuoden aikana, mutta uhka on arvioitu vähäiseksi. Liikenteeseen liittyvät riskit erityisesti talvella ovat toiminta-alueelle tyypillisimpiä. Sekä liikkumiseen että neuvonantotoimintaan liittyvät riskit on otettu huomioon joukon koulutuksessa, toimintatavoissa ja varustuksessa. Taistelukaasuihin liittyviin uhkiin on varauduttu parhaalla mahdollisella suojeluvälineistöllä sekä koulutuksella ja IED- uhka on otettu huomioon ajoneuvokalustossa sekä muussa varustuksessa kuten muissakin operaatioissa.
Tilannetietoisuus ja toimintamenetelmien tunteminen ovat avainasemassa toimittaessa lähellä rintamalinjaa. Suomalaisen joukon mahdollinen voimankäyttö perustuu oikeudellisesti kansallisen lainsäädännön hätävarjelusäännökseen ja kansainvälisen oikeuden tunnustamaan itsepuolustusoikeuteen, mikäli joukko joutuu tulenkäytön kohteeksi. Voimankäyttö on mahdollista oikeudetonta omaa tai toisen henkeä ja terveyttä vaarantavaa hyökkäystä vastaan.
Osallistuminen OIR- operaation A&A- toimintaan kehittää puolustusvoimien kykyä vaativaan sotilaalliseen neuvonanto- ja koulutustoimintaan. Osallistuminen tuo kokemusta muun muassa operatiiviseen suunnitteluun ja johtamiseen. Lisäksi kokemuksia hankitaan logistisesta suunnittelusta ja toteutuksesta sekä operaation asettamista vaatimuksista henkilöstölle, kalustolle ja huoltojärjestelmälle.
